Kristinuskon ja juutalaisuuden hyvin erilaiset pyhäpäivät valaisevat näiden kahden uskonnon välistä yhteensovittamattomuutta. Joulu ja pääsiäinen ovat universaalien teemojen juhlistamista, teemojen, jotka tarjoavat toivoa ja pelastusta koko ihmiskunnalle. Joulua vietetään virallisesti Vapahtajan syntymäjuhlana ja silloin toivotaan "rauhaa maan päälle ja ihmisille hyvää tahtoa". Pääsiäinen, joka on surullisempi pyhä, edustaa universaalin pelastuksen lupausta Kristuksen ylösnousemuksen kautta. Kun kristityt juhlistavat universaalia hyvää tahtoa pyhäpäivinään, juutalaiset juhlivat historiallisia sotilaallisia voittojaan ei-juutalaisista vihollisistaan.
Lähellä joulun aikaa juutalaiset viettävät hanukkaa, jolla muistetaan vuoden 165 ekr. sotilaallista voittoa heidän vihatusta vihollisestaan, kreikkalaista syntyperää olevasta Syyrian kuningas Antiokhos IV:stä. Tätä voittoa muistellaan pitkään palavien öljylamppujen ihmeellä heidän uudelleen vallatussa temppelissään. Kun kristityt tulevat pääsiäistä edeltävälle paastokaudelle ja valmistelevat Kristuksen pelastustarjouksen juhlintaa, juutalaiset viettävät pesahia, juhlaa, joka jälleen kerran perustuu muinaiseen konfliktiin juutalaisen ja ei-juutalaisen välillä. Pesah (tulee hepreankielisestä sanasta, joka tarkoittaa "kulkea ohi") on suora viittaus yöhön, jolloin kuoleman henki "kulki ohi" juutalaisista kodeista ja kävi heidän vihattujen egyptiläisten vihollistensa kimppuun, tappaen jokaisen esikoispojan vastasyntyneestä vanhukseen koko Egyptistä. Voi olla järkyttävää sanoa se näin, mutta todellisuudessa se on lasten joukkomurhan juhlimista.
Toinen tärkeä juutalainen juhlapyhä on arpojen juhla, purim. Random House Dictionary of the English Language -sanakirja kuvailee sitä seuraavasti:
Purim Juutalainen juhla, jota leimaavat pääasiassa Esterin kirjan lukeminen ja hamantaschenien syöminen ja jota vietetään adarin 14. päivänä sen muistamiseksi, kuinka juutalaiset pelastuivat Persiassa Hamanin tuhoamiksi joutumiselta. [1]
Tänä juhlapäivänä riemuitaan juutalaisten suorittamasta tuhansien persialaisten sekä näiden pääministerin Hamanin ja hänen kymmenen poikansa joukkomurhasta. Siihen kuuluu jopa symbolinen tämän antisemiitin korvien ("Hamanin korvat" - hamantaschen) syöminen kolmekulmaisten pikkuleipien muodossa. Toinen suosittu purim-ruoka on kreplach, joka on sekin jälleen kolmionmuotoisia taikinataskuja, jotka esittävät Hamanin korvia, mutta nämä herkut on täytetty lihanpaloilla, symboloiden Hamanin piestyä lihaa. Toiseen puriminviettotavoista kuuluu juutalainen, joka hakkaa risunoksilla synagogissa, jonka on tarkoitus esittää Hamanin piiskaamista. Seuraava kuvaus näistä toimista tulee juutalaiselta kulttuurijärjestöltä nimeltä Jewish Art in Context , mutta sen löytää myös lukuisista juutalaista kulttuuria ja uskonnollisia pyhäpäiviä käsittelevistä kirjoista. Toinen on kuvaus juutalaisesta keittokirjasta nimeltä "Bon Appetit".
c. Erikoisherkkuja
1. "Haman Taschen" (Oznei Haman = Hamanin korvat).
2. "Kreplach": Pilkottua lihaa taikinalla peitettynä, myöskin kolmion muodossa. Nimi on saanut populaarin etymologian: "Kreplachia syödään vain päivänä, jolloin on sekä lyömistä että syömistä: Yom Kippurin aattona - Kaparotin, Hoshannah Raban tapa - risunoksilla lyöminen, purim - (symbolinen) Hamanin pieksentä." [2]
Syy, miksi kreplachia syödään purimina, on mielenkiintoinen (vaikkakin vähän kaukaa haettu). Kreplach on myös perinteistä Yom Kippurille ... ja Hoshannah Rabahille (Sukkotin seitsemälle päivälle).
Näinä päivinä oli perinne, että tapahtui jonkinlaista pieksemistä. Muinaisten aikojen Yom Kippureina miehiä piiskattaisiin ennen Yom Kippuria ja me lyömme risunoksilla Hoshannah Rabahina. Purimina me lyömme Hamanin nimen pois. Niinpä kreplachista tuli perinteistä purimille. (Phillip Goldwasser, "Bon Appetit") [3]
Saatuani tietää näistä asioista, käsitin, että jos millään muulla ryhmällä olisi tällaisia seremonioita, sitä kutsuttaisiin vihantäyteiseksi ja barbaariseksi. Kuvitelkaa, jos Ku Klux Klanin jäsenet harjoittaisivat rituaalia, jossa he tekisivät ja söisivät pikkuleipiä, jotka esittävät Martin Luther Kingin korvia ja pitäisivät pyhää seremoniaa jossa he symbolisesti ruoskisivat tätä! Purimia on vietetty vuosittain jo ajasta kauan ennen Kristusta ja se on ollut varmasti tärkeä ei-juutalaisia kohtaan tunnetun vihan ja epäluuloisuuden iskostamisessa juutalaisten lasten sydämiin ja mieliin. Tämä kuvottava seremonia on verrattavissa siihen, jos kristilliset kirkot opettaisivat lapsillemme symbolisesti lyödä juutalaisia fariseuksia, jotka tuomitsivat Jeesuksen ja sitten sellaisten ruokien syömisen, jotka symboloivat juutalaisten pappien jauhettuja ruumiinosia. Sellainen olisi tietysti täysi antiteesi kristinuskon hengelle, mutta kuitenkin sellaiset kostonhimoiset asenteet ovat juutalaisuuden ytimessä.
- Suomennos kirjan luvusta Jewish Supremacism , s. 247-249, "The Contrast of Christian and Jewish Holy Days"
[1] Random House Websters Unabridged Electronic Dictionary. (1996). "Purim."
[2] Holiday Observances (1997). Jewish Art In Context.
[3] Goldwasser, Phillip. (1998). Bon Appetit. Jewish Communication Networkin sivuilla internetissä.
