Juutalainen loikkari varoittaa Amerikkaa: Benjamin Freedman puhuu

"The Truth will stand on its own merit"

Johdanto -- Benjamin H. Freedman oli yksi 20. vuosisadan kiehtovimmista ja hämmästyttävimmistä henkilöistä.

Freedman, syntynyt vuonna 1890, oli menestynyt juutalainen liikemies New Yorkista, joka oli yhdessä vaiheessa Woodbury Soap Companyn pääomistaja. Freedman erosi järjestäytyneestä juutalaisuudesta juutalaisuuden ja kommunismin saavutettua voiton vuonna 1945 ja käytti loppuelämänsä ja suuren osan merkittävästä omaisuudestaan (ainakin 2,5 miljoonaa dollaria), paljastaakseen juutalaisen tyrannian, jonka varjo oli kietonut jo Yhdysvallatkin sisäänsä.

Freedman tiesi mistä puhui, koska oli ollut itsekin sisällä korkeimmissa juutalaispiireissä ja juutalaisissa järjestöissä sekä juutalaisten juonitteluissa hallita kansaamme. Freedman tunsi henkilökohtaisesti Bernard Baruchin, Samuel Untermyerin, Woodrow Wilsonin, Franklin Rooseveltin, Joseph Kennedyn ja John F. Kennedyn, sekä monia muita aikamme muuttajia ja vaikuttajia.

Tämä puhe pidettiin isänmaalliselle yleisölle vuonna 1961 Willard Hotellissa Washington D.C:ssä, Conde McGinleyn, erään sen ajan isänmaallisen lehden julkaisijan (Common Sensen) järjestämänä. Vaikka tästä laaja-alaisesta puheesta on tullut joiltakin pienemmiltä yksityiskohdiltaan vanhanaikainen, Freedmanin tärkein viesti meille -- hänen varoituksensa Lännelle -- on tärkeämpi ja ajankohtaisempi kuin koskaan ennen. --- K.A.S --- (Kevin Alfred Strom, suom. huom.)

Samuel Untermyer

Johdanto herra Freedmaniin National Vanguardilta...

"Benjamin H. Freedman syntyi vuonna 1890, ja, kohtalon ironiasta, synnytystä hoitanut lääkäri oli tri. Simon Baruch, Wall Streetin keinottelijan, amerikkalaisvastaisen vehkeilyn päämiehen ja monien USA:n presidenttien korvaan kuiskuttelijan aina Ensimmäisestä maailmansodasta vuoteen 1965 asti, herra Bernard Baruchin, isä. Herra Freedman kirjoitti itse, Nixonin hallinnon aikana, näin:

'Herra Bernard Baruch oli allekirjoittaneen perheen hyvä ystävä ja neuvoi häntä monesti... Olen ollut vuodesta 1912 asti asemassa, jossa saatoin todistaa monia kulissien takana tapahtuneita asioita. Allekirjoittanut palveli National Democratic Committeeta vuonna 1912, sen kampanjassa saada presidentti Wilson valittua ensimmäiselle kaudelleen. Siitä lähtien ei yksikään ovi pysynyt allekirjoittaneelle kiinni.'

Benjamin Freedman kasvoi juutalaisessa perheessä ja kasvatettiin juutalaiseen uskontoon. Hän eli New York Cityssä, ja oli varakas ja hyvin menestynyt liikemies, josta tuli aikanaan Woodbury Soap Companyn pääomistaja. Hän todisti ja oli aika pitkälle myös mukana poliittisissa ja taloudellisissa manipuloinneissa jotka saivat aikaan kommunismin nousun ja Israelin siionistisen valtion perustamisen, sekä juutalaisen hallinnan Amerikan politiikassa ja mediassa. Juutalaisten etujen agenttina hänellä oli pääsy - ja hän haastattelikin heitä - seitsemän Yhdysvaltain presidentin luo.

Sodan loputtua ja Uuden Maailman Järjestyksen koitettua vuonna 1945, herra Freedman tuli vakuuttuneeksi siitä, että hänen velvollisuutensa oli tulla esiin ja alkaa puhua. Hän oli ollut näkemässä sisältäpäin juutalais-kommunistista liikettä, joka oli aloittamassa siihen aikaan kahta suurinta projektiaan: Yhden Maailman Hallituksen luomista Yhdistyneiden Kansakuntien muodossa sekä juutalaisen valtion perustamista tuhansien kuolleiden palestiinalaisten ruumiiden päälle. Hän oli ollut huolissaan pitkään uskonveljiensä kasvavasta vallasta sekä heidän vastuuttomasta vallankäytöstään. Hän rikkoi välinsä juutalaisuuteen ja kääntyi katoliseksi. Hänen tutkimustyönsä juutalaisten alkuperän parissa johti hänet uskomaan, että suositut käsitykset juutalaisista ja juutalaisuudesta ovat enimmäkseen vääriä ja että itse nuo termit pitäisi hylätä. Voit huomata hänen puhuvan kirjoituksissaan monesti niinsanotuista juutalaisista tai itsensämielestä juutalaisista tai talmudisteista, joilla hän tarkoittaa Talmudin, modernin juutalaisuuden pyhän kirjan seuraajia.

Vuonna 1946 hän perusti järjestön nimeltä League for Peace and Justice in Palestine. Arnold Forster, Anti-Defamation League of B'nai B'rith:in, eli ADL:n, korkea toimihenkilö, nimitti 1988 ilmestyneessä omaelämänkerrassaan Square One Benjamin Freedmania 'vauraaksi luopioksi, itseään vihaavaksi juutalaiseksi.'

Forsterin teksti menee tarkalleen ottaen näin:

------ Lainaus sivulta 121 ------

Because the Senator asked for specifics, I continued with additional documentation. I spelled out for him the role his own office's investigators had played in scandalous anti-Semitic attacks on the respected and honored Mrs. Anna Rosenberg when President Truman named her assistant secretary of defense. I identified one of the senator's staff as a man who had traveled to New York with a "leg man" for Fulton Lewis, Jr., another radio commentator widely considered to be a clever and subtle anti-Jewish bigot. And I said that we knew the purpose of the trip was to seek documentation for the case against Mrs. Rosenberg from one Benjamin Freedman, an affluent, self-hating apostate Jew who had spent untold thousands of dollars purchasing, reprinting and disseminating widely the anti-Jewish materials produced by the nation's worst professional anti-Semites. I told, too, how the two men, the one from Fulton Lewis' office, the other on the senator's staff, had carried a letter of introduction to Freedman from Gerald L.K. Smith, one of the most notorious bigots in the United States.

---- Lainaus päättyy -----

Arnold Forster: "Square One - The Memoirs of a True Freedom Fighter's Life-long Struggle Against Anti-Semitism, Domestic and Foreign", Donald I. Fine, Inc., New York, ISBN: 1-55611-104-5

"Aikakauslehti Commentary (American Jewish Committeen julkaisema) helmikuulta 1945, viittasi häneen juutalaisena antisemiitti-Benjamin Freedmanina. Freedman itse sanoi 1954:

'Sana antisemitismi taas on sellainen, mikä pitäisi eliminoida englanninkielestä. (Sana) antisemitismi palvelee vain yhtä tarkoitusta tänä päivänä. Sitä käytetään leimasanana. Kun niinsanotut tai itsensä mielestä juutalaiset kokevat jonkun vastustavan joitain heidän tavoitteistaan he mustamaalaavat uhrejaan käyttämällä sanaa antisemiitti tai antisemitistinen kaikkien kanavien kautta, jotka heidän kontrollissaan ovat. Voin puhua suurella pätevyydellä tästä asiasta. Koska niinsanotut tai itsensä mielestä juutalaiset eivät onnistuneet vesittämään julkisia lausumiani vuonna 1946 Palestiinan tilannetta koskien, he käyttivät miljoonia dollareita leimatakseen minua antisemiitiksi toivoen siten tekevänsä minut epäluotettavaksi yleisön silmissä, yleisön joka oli hyvin kiinnostunut siitä mitä minulla oli sanottavana. Vuoteen 1946 asti olin pieni pyhimys kaikille niinsanotuille tai itsensä mielestä juutalaisille. Kun olin julkisesti eri mieltä siionistien aikomuksista Palestiinassa minusta tuli äkkiä antisemiitti nro. 1.'

Benjamin H. Freedman oli todellakin loikkari niiden riveistä, jotka olivat työskennelleet tuhotakseen tasavaltamme ja sivilisaatiomme. Katsokaamme mitä hänellä oli sanottavaa. Tänään tutkimme hänen hämmästyttävää kirjaansa The Hidden Tyranny, joka julkaistiin 1970-luvun alussa. Seuraavassa on herra Freedman omin sanoin:"

Ja tästä alkaa Freedmanin puhe Willard Hotellissa, Washington D.C:ssä, 1961...

Hyvät naiset ja herrat, te tulette kuulemaan hyvin pelottavan puheen. Tässä puheessa käydään läpi suunitelmat, jotka on laadittu Yhdysvaltojen viemiseksi Kolmanteen maailmansotaan. Puhe pidettiin vähän aikaa sitten suurelle ihmisjoukolle, jotka olivat saapuneet Willard Hotellin kongressisaliin Washington, D.C.:ssä. Niin puhe, kysymykset kuin vastauksetkin sähköistivät yleisöä siinä määrin, että ne nauhoitettiin myöhemmin kahdelle nauhalle jotta voit ostaa ne ja antaa ystäviesi, klubitoveriesi ja yhteisösi kirkkoväen kuulla ne. Puheenpitäjä on herra nimeltä Benjamin Freedman, merkittävä siionismin ja kaiken siihen liittyvän juonittelun asiantuntija. Freedman on itse entinen juutalainen, ja tarkoitan todellakin ENTINEN juutalainen. Hän on taistellut kommunistista maailmansalaliittoa vastaan kynsin ja hampain, ja on tänään yksi Amerikan johtavista patriooteista. Nyt viemme teidät puhujanlavalle ja saatte kuulla Benjamin Freedmanin puheen hänen omin sanoin.

(Aplodeja)

(Freedmanin puhe)

Mitä tahdon kertoa teille tänään, on jotain mitä ette ole koskaan voineet kuulla miltään toiselta lähteeltä ja se ei vain kosketa teitä, vaan myös lapsianne, tämän maan tulevaisuutta ja kristinuskon selviytymistä. En ole täällä vain heittääkseni muutaman faktan ja nostaakseni verenpainettanne, vaan olen täällä kertoakseni asioista, jotka voivat auttaa teitä varjelemaan sitä mitä te pidätte maailman tärkeimpinä asioina: oikeutta, vapautta, oikeutta elää kristittyinä, jolloin teillä on hieman arvokkuutta, ja oikeutta tehdä asioita joista omatuntonne sanoo, että ne ovat oikeita, olettehan kristittyjä.

Nyt, ensimmäiseksi, haluaisin kertoa teille tilanteen, joka vallitsi 25. elokuuta vuonna 1960 -- Se oli juuri ennen vaaleja -- senaattori Kennedy , joka on tällä hetkellä Yhdysvaltojen presidentti, kävi New Yorkissa ja piti siellä puheen Zionist Organization of America lle. Puheessa on, lyhyesti sanottuna, lupaus, että hän aikoo käyttää Yhdysvaltain asevoimia taatakseen siionistihallituksen olemassaolon, joka on pystytetty Palestiinaan siionistien toimesta, jotka nyt miehittävät
tuota aluetta.

Toisin sanottuna, kristityt miehenalut revitään pois kotoaan, pois perheittensä luota, ja lähetetään ulkomaille Palestiinaan sotimaan kristittyjä ja islamilaisia arabeja vastaan, jotka vain haluaisivat palata koteihinsa. Ja näitä kristittyjä miehenalkuja tullaan pyytämään ampumaan tappaakseen näitä syyttömiä (arabi-palestiinalaisia) ihmisiä, jotka haluavat vain seurata Yhdistyneiden Kansakuntien viittätoista päätöstä viimeisen kahdentoista vuoden ajalta, jotka ovat käskeneet siionisteja päästämään nämä ihmiset palaamaan koteihinsa.

Nyt, kun Yhdysvaltojen joukot ilmestyvät Lähi-Itään taistelemaan siionistien puolesta heidän liittolaisinaan, estääkseen näiden ihmisten paluun koteihinsa joista heidät häädettiin vuonna 1948, itäisestä Euroopasta tulleiden siionistien toimesta... kun se tapahtuu Yhdysvallat laukaisee Kolmannen maailmansodan.

Nyt te sanotte, milloin tämä tapahtuu? Vastaus on, että heti kun Ranskan ja Algerian välit on saatu selvitettyä. Heti kun Ranska ja Algeria ovat selvittäneet välinsä, niin arabimaailmalla tai oikeastaan muslimimaailmalla, ei ole enään mitään välienselvittelyjä Ranskan kanssa, ja he voivat alkaa palauttaa näitä ihmisiä takaisin koteihinsa, ja kun he tekevät sen, presidentti Kennedy lähettää sinun lapsesi sinne taistelemaan auttaakseen roistoja pitämään kiinni maasta, jonka he ovat ryöstäneet viattomilta miehiltä, naisilta ja lapsilta. Me tulemme laukaisemaan Kolmannen maailmansodan ja kun se alkaa, voit olla varma, että siitä me emme tule selviämään voittajina. Me tulemme häviämään sen sodan, koska maailmassa ei ole toista valtiota joka olisi valmis lähettämään omia poikiaan taistelemaan meidän puolellemme tälläisen asian takia.

Tiedän tämän, koska olen puhunut noin 70 eri suurlähettilään kanssa Washingtonissa sekä Yhdistyneiden Kansakuntien kokouksessa -- missä oli 99 maata mukana, ja konsultoinut ehkä seitsemänkymmenen kanssa niistä -- ja kun me menemme sotimaan Palestiinaan auttaaksemme rosvoja saamaan takaisin alueen jonka he ovat varastaneet näiltä viattomilta ihmisiltä, meillä ei tule olemaan miestäkään siellä liittolaisena puolellamme.

Seuraavaksi oletan, että kysytte kuka näitä ihmisiä sitten oikein tukee? Neljä päivää sen jälkeen kun presidentti Kennedy -- tai silloinen senaattori Kennedy -- antoi tuon lausuntonsa elokuun 28. päivä vuonna 1960, arabimaat pitivät kokouksen Libanonissa, jossa he päättivät, että tulevat tekemään kaikkensa tulevaisuudessa Palestiinan hallituksen uudelleen kokoamiseksi tai uudelleen synnyttämiseksi, joka on toistaiseksi ollut enemmän tai vähemmän horrostilassa, siitä saakka kun siionistit sen aseellisesti kaatoivat 1948.

Eikä vain auttamaan Palestiinan hallituksen uudelleen kokoamisessa... He päättivät myös perustaa Palestiinalaisen Armeijan ja tällä hetkellä he kouluttavat ehkä peräti puolta miljonaa sotilasta palauttakseen palestiinalaiset takaisin kotimaahansa. Heidän lisäksi heidän liittolaisiaan ovat kaikki maat, jotka kuuluvat ns. Bandungin Konferenssin Ryhmään. Se käsittää Neuvostoliiton ja jokaisen sen satelliitti-valtion. Se käsittää myös kommunistisen Kiinan ja jokaisen itsenäisen valtion Aasiassa ja Afrikassa. Toisin sanottuna 80% prosenttia koko maailman väestöstä. Neljä viidestä ihmisestä tämän planeetan pinnalla tulee olemaan vihollisiamme tässä sodassa. Eivätkä he ole edes neljä viidestä tämän planeetan asukkaasta, vaan he ovat myös maailman ei-kristitty ja ei-kaukasialainen väestö... Maailman ei-valkoiset kansat, ne meillä on vastassamme.

Ja mikä tähän on syynä? Syy on se, että täällä Yhdysvalloissa siionistit ja heidän uskonveljensä ovat ottaneet totaalisesti hallituksemme valtaansa. Asia on hyvin monimutkainen selittää tässä tänään, mutta vastaan mielelläni kysymyksiin, -- jotta näkisitte, että väittämäni pitää paikkansa -- siionistit ja heidän uskonveljensä hallitsevat näitä Amerikan Yhdysvaltoja niinkuin he olisivat tämän maan absoluuttisia monarkkeja.

Te varmasti ajattelette, että tuo on aika epämärääräisesti sanottu, mutta antakaa minun selittää, mitä tapahtui kun te olitte vielä... tai paremmin sanottuna, ME kaikki olimme unessa. Lasken mukaan myös itseni. ME olimme kaikki unessa. Mitä todella tapahtui?

Ensimmäinen mailmansota alkoi kesällä vuonna 1914. Täälläkin on pari minun ikäistäni, jotka sen vielä muistavat. Sodassa toisella puolella taistelivat Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä, ja toisella puolella Saksa, Itävalta-Unkari ja Turkki.

Kahden vuoden sisällä Saksa olisi voittanut sodan, eikä vain nimellisesti, vaan aivan todenteolla. Saksalaisten sukellusveneet, jotka yllättivät koko mailman, olivat tuhonneet kaikki saattueet Atlantin valtamereltä.

Iso-Britannia oli tilanteessa, jossa sillä ei ollut ammuksia sotilailleen, vain viikoksi ruokaa -- ja sen jälkeen nälänhätä. Samaan aikaan Ranskan armeija oli alkanut kapinoimaan. Ranska oli menettänyt 600 000 ranskalaisnuorta puolustaessaan Verdunia ja Sommea. Venäjän armeija oli vetäytymässä. He olivat keräämässä lelujaan ja painumassa kotiinsa, he eivät halunneet leikkiä sotaa enää, he eivät pitäneet tsaarista. Myös Italian armeija oli luhistunut.

Yhtään laukausta ei oltu vielä ammuttu Saksan maaperällä. Yksikään vihollissotilas ei ollut vielä ylittänyt Saksan rajaa. Ja kuitenkin Saksa tarjosi Englannille rauhansopimusta. He tarjosivat Englannille rauhansopimusta, jota lakimiehet kutsuvat " status quo ante basis ". Se tarkoittaa, että "Lopetetaan sotiminen ja palataan siihen miten asiat olivat ennen sotaa".

Englanti suhtautui vakavasti Saksan ehdotukseen kesällä 1916. Heillä ei ollut muuta mahdollisuutta. Oli joko otettava vastaan rauhanehdotus jota Saksa jalomielisesti tarjosi, tai jatkettava sotaa ja tulla täydellisesti lyödyksi.

Samaan aikaan Saksassa, siionistit, jotka edustivat Itä-Euroopan siionisteja, lähtivät vierailulle Ison-Britannian sotahallitukseen ja -- Kerron tämän nyt lyhyesti, koska tämä on pitkä tarina, mutta minulla on kaikki dokumentit todistaakseni kaikki väittämäni -- he sanoivat: "Katsokaapa, voitte vielä voittaa tämän sodan. Teidän ei ole pakko luovuttaa. Teidän ei tarvitse suostua Saksan tarjoamaan rauhansopimukseen. Voitte voittaa tämän sodan jos Yhdysvallat tulevat teidän puolellenne."

Yhdysvallat eivät vielä tuolloin olleet sodassa. Me olimme nuoria, me olimme rikkaita ja me olimme voimakkaita. siionistit kertoivat Englannille: "Lupaamme tuoda Yhdysvallat teidän puolellenne sotaan, taistelemaan teidän liittolaisenanne ja teidän puolestanne, jos te lupaatte meille Palestiinan sen jälkeen kun olette voittaneet sodan"

Toisin sanoen, he tekivät tällaisen sopimuksen: "Me tuomme Yhdysvallat tähän sotaan teidän puolellenne. Hinta jonka siitä joudutte maksamaan on Palestiina, sen jälkeen kun olette voittaneet sodan ja lyöneet Saksan, Itävalta-Unkarin ja Turkin."

Englannilla oli ihan yhtä paljon valtuuksia luvata Palestiina kenelle tahansa, kuin Amerikalla olisi ollut oikeus tarjota Irlanti Japanilaisille, jos sen jostain kumman syystä olisi pitänyt sitä heille tarjota. On yksinkertaisesti aivan naurettavaa, että Iso-Britannia, jolla ei ikinä ole ollut mitään suhteita tai mielenkiintoa Palestiinaa kohtaan, menee lupaamaan sen siionisteille jos he vain tuovat Yhdysvallat mukaan sotaan, taistelemaan Ison-Britannian puolesta. Joka tapauksessa, tuo lupaus kumminkin tehtiin lokakuussa, vuonna 1916. Ja pian sen jälkeen -- en tiedä kuinka moni täällä sitä vielä muistaa -- Yhdysvallat, joka oli lähes täysin saksalaismyönteinen, lähti sotaan Britannian liittolaisena.

Sanon lähes saksalaismyönteinen siksi, että tämän maan lehdistö oli täysin juutalaisten hallussa. Pankkiirit olivat juutalaisia. Koko mediaa kontrolloivat juutalaiset; ja he, juutalaiset, olivat saksalaismyönteisiä. He olivat saksalaismyönteisiä siksi, että moni heistä oli Saksasta lähtöisin ja he halusivat myös nähdä Saksan pieksevän tsaarin.

Juutalaiset eivät pitäneet tsaarista ja he eivät halunneet Venäjän voittavan tätä sotaa. Nämä saksalais-juutalaiset pankkiirit, kuten Kuhn Loeb ja muut suuret pankit Yhdysvalloissa kieltäytyivät rahoittamasta Ranskaa tai Englantia dollarillakaan. He seisoivat yhdessä ja sanoivat: "Niinkauan kun Ranska ja Englanti ovat liittoutuneet Venäjän kanssa, ei tipu senttiäkään!". Mutta he tuputtivat rahaa Saksalle, he taistelivat Saksan kanssa Venäjää vastaan, yrittäen piestä tsaarinvallan.

Nyt samat juutalaiset lähtivät Englantiin heti kun näkivät tilaisuuden tulleen saada Palestiina itselleen ja tekivät tämän sopimuksen. Silloin kaikki muuttui, aivan kuin liikennevaloissa punainen olisi muuttunut vihreäksi. Saksalaismyönteiset lehdet, jotka olivat kertoneet lukijoilleen Saksan taloudellisesti ja muutenkin vaikeasta taistelusta Iso-Britanniaa vastaan sekä muutenkin nuolleet saksaa, kääntyivät yht`äkkiä saksalaisvastaisiksi. Saksalaisista tuli konnia. He olivat hunneja jotka ampuivat Punaisen Ristin sairaanhoitajia. He leikkelivät lasten käsiä irti. Heistä ei ollut mihinkään.

Pian tämän jälkeen herra Wilson julisti sodan Saksalle.

Siionistit olivat lähettäneet sähkeitä Lontoosta Yhdysvaltoihin tuomari Brandeisille , joissa luki: "Hoitakaa te Presidentti Wilson . Me saamme Englannilta mitä haluamme. Hoitakaa te nyt Presidentti Wilson ja Yhdysvallat sotaan". Ja niin Yhdysvallat päätyi sotaan. Meillä ei ollut enempää etuja siinä kiinni; meillä ei ollut enempää oikeutta olla siinä mukana kuin meillä olisi olla kuussa sen sijaan, että olisimme tänä iltana tässä huoneessa.

Ei ollut yksinkertaisesti olemassa mitään syytä miksi meidän olisi pitänyt liittyä Ensimmäiseen maailmansotaan. Meidät työnnettin siihen -- tai karkeammin sanottuna imuroitiin Ensimmäiseen maailmansotaan -- vain jotta maailman siionistit saisivat itselleen Palestiinan. Sitä asiaa ei ole koskaan amerikkalaisille kerrottu. He eivät koskaan saaneet tietää miksi me menimme Ensimmäiseen mailmansotaan.

Sen jälkeen kun olimme menneet sotaan, siionistit lähtivät taas Isoon-Britanniaan: "Me olemme täyttäneet meidän osamme sopimuksesta, näyttäkää te nyt mitä te aiotte tehdä paperilla pitääksenne osanne sopimuksestamme, antaaksenne meille Palestiinan sen jälkeen kun olette voittaneet sodan" -he sanoivat. Britit eivät tienneet kestäisikö sota vielä vuoden vai kymmenen vuotta. Joten he alkoivat laatia kuittia. Kuitti sai kirjeenomaisen muodon, ja se laadittiin hyvin salamyhkäisellä kielellä, jotta muu maailma ei saisi tietää sen sisältöä. Kuittausta alettiin kutsua Balfourin julistukseksi .

Balfournin julistus oli vain Ison-Britannian lupaus maksaa siionisteille, mitä he olivat lupausta tehdessään luvanneet maksaa siitä, että Yhdysvallat tulisivat mukaan sotaan. Joten tämä suuri Balfournin julistus , josta olette varmasti kuulleet paljon, on vain pelkkä väärennetty kolmen dollarin seteli. En osaa kuvitella miten voisin sen paremmin teille kuvata.

Siitä kaikki ongelmat alkoivat. Yhdysvallat lähtivät sotaan ja murskasivat Saksan. Ja kun sota oli ohi, saksalaiset lähtivät Pariisiin, Pariisin rauhan konferenssiin, vuonna 1919, jossa oli 117 juutalaista edustamassa juutalaisia, Bernard Baruchin johtamana. Minäkin olin siellä, joten tiedän mitä siellä tapahtui.

Eli mitä siis tapahtui?

Rauhankonferenssissa, juutalaiset jotka leikkelivät Saksaa ja olivat jakamassa Euroopasta paloja kaikille kansoille jotka vaativat oikeutta johonkin Euroopan maa-alueeseen, sanoivat, "Miten olisi Palestiina meille?" Ja samalla he toivat ensimmäistä kertaa saksalaisten tietoon Balfourin julistuksen . Saksalaiset ymmärsivät ensimmäisen kerran: "Vai tästä siis oli kysymys! Tämän takia Yhdysvallat tulivat sotaan!" He myös ymmärsivät ensimmäistä kertaa, miksi heidät oli voitettu, miksi heidän oli täytynyt kärsiä ja miksi heidät oli pistetty maksamaan valtavia sotakorvauksia, sen vuoksi, että siionistit olivat päättäneet saada Palestiinan hinnalla millä hyvänsä.

Se tuo meidät erään toisen mielenkiintoisen seikan ääreen. Kun Saksa ymmärsi tämän, he luonnollisesti vastustivat sitä. Siihen saakka juutalaiset eivät olleet eläneet mukavammin missään muussa maassa kuin he olivat eläneet Saksassa.

Juutalaisilla oli mm. herra Rathenau siellä, joka oli ehkä 100 kertaa tärkeämpi teollisuus- ja finanssialalla kuin Bernard Baruch täällä Yhdysvalloissa. Heillä oli herra Balin siellä, joka omisti kaksi suurta höyrylaiva-linjaa, North German Lloyd's in ja Hamburg-American Lines in. Juutalaisilla oli myös herra Bleichroder siellä, joka oli Hohenzollern in suvun pankkiiri. Heillä oli herra Warburg Hampurissa, joka oli maailman suurimpia pankkiireja -- mailman suurin. Juutalaisilla meni hyvin Saksassa, siitä ei ole epäilystäkään. Joten saksalaiset ajattelivat: "No tuopa vasta oli melkoinen petos."

Se oli petos, jota voisi verrata tähän hypoteettiseen tilanteeseen:

Oletetaan, että Yhdysvallat olisivat olleet sodassa Neuvostoliittoa vastaan, ja Yhdysvallat olisivat voitolla. Ja Yhdysvallat sanoisivat Neuvostoliitolle: "Lopetetaan tämä sota. Me tarjoamme teille rauhaa. Unohdetaan koko juttu." Ja yht`äkkiä kommunistinen Kiina tulisi mukaan sotaan Neuvostoliiton liittolaiseksi. Heidän mukaantulonsa toisi mukanaan myös meidän häviömme. Murskaavan häviön, sotakorvausvaatimuksilla, joita ihmismieli ei voisi edes kuvitella.

Kuvitelkaa Yhdysvaltojen hävittyä sodan, yhdysvaltalaisten saavan selville, että täällä asuvat kiinalaiset, jotka olivat esittäneet meidän ystäviämme, myivät maamme Neuvostoliitolle ja siksi kommunistinen Kiina oli tullut mukaan sotaan meitä vastaan. Mitä me tuntisimme täällä Yhdysvalloissa näitä kiinalaisia kohtaan? En usko, että yksikään heistä enää uskaltaisi näyttää naamaansa kaduillamme. Ei varmaan olisi edes tarpeeksi lyhtypylväitä heidän hoitelemiseensa.
Kuvitelkaa miltä meistä tuntuisi.

Juuri näin saksalaiset ajattelivat juutalaisista. Saksalaiset olivat olleet niin ystävällisiä juutalaisia kohtaan: jo vuodesta 1905 lähtien, kun ensimmäinen kommunistinen vallankumousyritys Venäjällä epäonnistui ja kaikkien juutalaisten piti koittaa luikerrella pois Venäjältä, he kaikki menivät Saksaan. Saksa otti heidät pakolaisiksi. Heitä kohdeltiinkin hyvin. Ja nyt juutalaiset olivat myyneet Saksan sen vuoksi, että saisivat itselleen Palestiinan ja sinne perustettua niin kutsutun "juutalaisen tasavallan".

Nahum Sokolow ja muut suuret johtajat ja nimet, jotka yhdistetään siionismiin tänä päivänä, kirjoittivat vuosina 1919, 1920, 1921, 1922 ja 1923 kaikkiin papereihinsa -- ja lehdistö oli täynnä heidän lausuntojaan -- että juutalaisvastaiset mielialat johtuivat siitä, että saksalaiset ovat ymmärtäneet Ensimmäisen maailmansodan häviön olevan juutalaisten syytä, koska nämä olivat tuoneet Yhdysvallat sotaan.

Juutalaiset itse tunnustivat tämän. Juutalaisia ei vihattu sen takia, että saksalaiset totesivat lasillisen juutalaisen verta maistuvan paremmalta kuin lasillinen Coca-Colaa tai Muenschner olutta. Uskontoa ei myöskään voida vetää mukaan, saksalaisilla ei ollut mitään syytä vihata juutalaisia uskonnon takia. Kaikki viha kohdistui heihin poliitisten ja kansantaloudellisten syiden takia, joidenkin aivan muiden kuin uskonnollisten syitten takia. Kukaan ei Saksassa välittänyt siitä jos juutalainen meni kotiinsa, veti sälekaihtimet alas ja sanoi "Shema' Yisrael" tai "Meidän Isämme". Kukaan ei välittänyt siitä Saksassa yhtään sen enempää kuin kukaan täällä Yhdysvalloissakaan. Kun juutalaisvastainen mieliala myöhemmin kasvoi Saksassa, se johtui vain ja ainoastaan yhdestä syystä: Saksalaisten mielestä juutalaiset olivat vastuussa Saksan murskatappiosta Ensimmäisessä maailmansodassa.

Ja Ensimmäinen maailmansota oli aloitettu Saksaa vastaan ilman mitään syytä josta Saksa olisi ollut vastuussa. Saksa ei ollut syypää mihinkään. Saksa oli ainoastaan menestynyt sodassa ja rakentanut ison laivaston. He olivat rakentaneet maailmanlaajuisen kaupankäynnin.

Teidän täytyy muistaa Saksan koostuneen 300, 300(!) pienestä kaupungista, ruhtinaskunnasta, kreivikunnasta, piirikunnasta jne. Ranskan vallankumouksen aikaan. Kolmestasadasta erillisestä poliittisesta yksiköstä. Ja nyt Napoleonin ajasta Bismarckiin mennessä he olivat yhdistyneet yhdeksi maaksi. Ja 50 vuoden jälkeen tästä Saksasta oli tullut yksi maailman johtavista suurvalloista. Heidän laivastonsa veti vertoja Ison-Britannian laivastolle, he tekivät kauppaa kaikkialla maailmalla ja he olisivat voineet lyödä milloin vain kenet tahansa pois markkinoilta koska he tekivät laadukkaampia tuotteita. Mutta mitä tämän seurauksena tapahtui?

Englannin, Ranskan ja Venäjän välillä oli salaliitto Saksan lyömiseksi. Ei ole olemassa yhtäkään historiantutkijaa joka voisi antaa pätevän syyn, miksi nämä kolme maata päättivät pyyhkiä Saksan pois poliittiselta kartalta.

Kun Saksa ymmärsi, että juutalaiset olivat vastuussa Saksan tappiosta, he eivät tietenkään enään pitäneet heistä. Mutta yhtään hiusta ei oltu katkaistu yhdenkään juutalaisen päästä tämän vuoksi. Ei yhtäkään. Professori Tansill , Georgetownin yliopistosta, jolla oli pääsy kaikkiin Ulkoministeriön salaisiin papereihin, kirjoitti ja siteerasi kirjaansa erästä Ulkoministeriön salaista asiakirjaa jonka oli kirjoittanut juutalainen Hugo Schoenfelt , jonka Cordell Hull lähetti Eurooppaan 1933 tutkimaan niin kutsuttuja poliittisten vankileirien vankeja, joka kirjoitti hänelle takaisin kuinka hän oli löytänyt nämä oikein hyvässä kunnossa.

He olivat loistavassa kunnossa ja kaikkia kohdeltiin hyvin. Leirit oli täytetty kommunisteilla. No, suurin osa heistä oli juutalaisia, koska suurin osa Euroopan kommunisteista siihen aikaan oli juutalaisia, noin 98 prosenttia. Leireillä oli myös pappeja, ministereitä, ammattiyhdistysjohtajia, vapaamuurareita ja muita joilla oli kansainvälisiä yhteyksiä.

Juutalaiset halusivat tavallaan pitää tämän tosiasian pimennossa. He eivät halunneet maailman todella ymmärtävän, että he olivat myyneet Saksan ja saksalaiset eivät pitäneet siitä.

Joten saksalaiset aloittivat asianmukaisen toiminnan juutalaisia vastaan. He syrjivät kaikin mahdollisin keinoin juutalaisia. He katsoivat karsaasti juutalaisia. Samalla tavoin kuin me täällä Yhdysvalloissa olisimme vieroksuneet kiinalaisia, neekereitä, katolisia tai ketä tahansa tässä maassa, joka olisi myynyt meidät viholliselle ja aiheuttanut tappiomme.

Nyt, jonkin ajan päästä, maailman juutalaiset eivät kumminkaan enään tienneet mitä tehdä, joten he päättivät järjestää kokouksen Amsterdamissa. Juutalaiset kaikkialta maailmasta saapuivat tähän kokoukseen, joka järjestettiin heinäkuussa 1933. Ja he sanoivat Saksalle: "Erottakaa Hitler ja antakaa jokaiselle juutalaiselle takaisin hänen entinen asemansa, oli hän sitten kommunisti tai mikä tahansa. Ette voi kohdella meitä näin. Ja me, maailman juutalaiset, vaadimme ja esitämme teille uhkavaatimuksen." Voitte kuvitella mitä saksalaiset heille vastasivat. Joten mitä juutalaiset tekivät?

Vuonna 1933, kun saksalaiset kieltäytyivät antautumasta juutalaisten maailmankongressille Amsterdamissa, konferenssi loppui ja Samuel Untermyer , jos nimi sanoo mitään ihmisille täällä... Hän oli konferenssin amerikkalaisen delegaation johtaja ja koko konferenssin puheenjohtaja... (Haluatte esittää kysymyksen? --- No, Saksassa ei siihen aikaan ollut kommunisteja. Heitä kutsuttiin "sosiaalidemokraateiksi?" --

No, en halua takertua siihen miksi heitä kutsuttiin. Nyt me käytämme englanninkielisiä sanoja ja mitä ne saksankielessä olivat, ei ole niin oleellista... mutta he olivat kommunisteja, koska vuonna 1917 kommunistit ottivat Saksan haltuunsa muutamakasi päiväksi. Rosa Luxembourg , Karl Liebknecht ja joukko juutalaisia ottivat hallituksen valtaansa kolmen päivän ajaksi. Tosiasiassa kun keisari päätti sodan, hän pakeni Hollantiin, koska hän ajatteli kommunistien valtaavan Saksan kuten he tekivät Venäjällä. Hän ajatteli, että hänelle tapahtuisi samoin kuin Venäjän keisarille, joten hän pakeni turvaan ja suojaan Hollantiin.

Juutalaiset Karl Liebknecht ja Rosa Luxembourg

Kommunistien kukistumisen jälkeinen aika oli Saksassa hiljaista. Juutalaiset kuitenkin työskentelivät saadakseen takaisin entisen asemansa ja saksalaiset taistelivat kaikin keinoin heitä vastaan, kuitenkin taittamatta juuri hiuskarvaakaan kenenkään päästä. Kieltolain kannattajat kamppailivat alkoholismia vastaan eivätkä he taistelleet pistoolein vaan kaikilla muilla heille mahdollisilla tavoilla.

Näin he kamppailivat juutalaisia vastaan Saksassa. Siihen aikaan Saksassa asui 80-90 miljoonaa saksalaista ja vain 460 000 juutalaista... vain alle puoli prosenttia saksan väestöstä oli juutalaisia. Silti he (juutalaiset) hallitsivat täysin lehdistöä ja lähes kokonaan taloutta, koska he ostivat rauhanomaisesti rahalla - tiedätte kuinka markka devalvoitiin - käytännöllisesti katsoen melkein kaiken.

Saksa kieltäytyi antautumasta vuonna 1933 Juutalaisten maailmankonferenssille Amsterdamissa, joten he hajoittivat sen. Herra Untermeyer , joka oli Amerikan delegaation päämies ja konferenssin puheenjohtaja, palasi Yhdysvaltoihin ja meni ABC:n studioille. Siellä Untermeyer esiintyi maanlaajuisessa radiolähetyksessä, joka oli sisällöltään tällainen: "Maailman juutalaiset julistavat pyhän sodan Saksalle. Nyt me olemme yhdistyneet pyhään selkkaukseen saksalaisia vastaan. Saadaksemme heidät antautumaan me näännytämme heidät maailmanlaajuisella boikotilla. Tämä tuhoaa saksalaiset, koska he ovat riippuvaisia vientikaupastaan."

Todellakin kaksi kolmasosaa Saksan ruokavaroista täytyi tuoda ulkomailta, joka onnistui viennistä saaduilla tuloilla. Joten, jos Saksa ei pystyisi viemään tuotteitaan ulkomaille, kaksi kolmasosaa Saksan kansasta kuolisi nälkään. Ruokaa riittäisi vain kolmannekselle kansalaisista.

Tämä julistus, joka minulla on tässä, on painettu seitsämäs elokuuta 1933 New York Times:in kokonaiselle sivulle. Näin Samuel Untermeyer uskaliaasti ilmoitti: "Tämä boikotti on meidän itsepuolustustapamme. Presidentti Roosevelt on ajanut sen hyödyntämistä kansallisessa elpymishallinnossa."

Joku teistä saattaa muistaa, miksi kaikkia piti boikotoida elleivät he noudattaneet New Deal:in sääntöjä, jotka oli ilmoitettu perustuslainvastaisesti korkeimman oikeuden toimesta. Maailman juutalaiset julistivat boikotin Saksaa vastaan, joka oli niin tehokas, että mistään kaupasta ei löytynyt tuotetta, jossa olisi lukenut "made in Germany". Woolworth -yhtiön johtaja kertoi minulle, että heidän täytyi kipata miljoonien dollarien edestä talous- ja muita astioita jokeen, koska heidän myymälöitään boikotoitiin. Jos joku löysi astian, johon oli merkitty "made in Germany", se tulkittiin sanoiksi "Hitler", "murhaaja" jne.

R.H. Macyn kauppaketjuun kuuluvassa liikkeessä, joka oli juutalaisperhe- Strauss in omistuksessa, eräs nainen löysi Chemnitzissä valmistetut sukkahousut joissa oli merkintä 'Made in Germany'. Ne olivat puuvillasta valmistetut ja ne olivat saattaneet olla siellä 20 vuotta, siitä päätellen mitä olen seurannut naisten jalkoja monia vuosia. Siitä on jo pitkä aika kun olen nähnyt yhtään puuvillasukkahousuja. Näin kuinka Macy n tuotteita boikotoitiin: sadat ihmiset kävelivät ympäriinsä kylttien kera, joissa luki 'murhaajat', 'Hitlerit' jne.

Palatkaamme nyt siihen aikaan kun yhtäkään juutalaista ei ollut satutettu Saksassa. Ei ollut minkäänlaisia kärsimyksiä, nälkää tai murhia. Ei ollut mitään.

Luonnollisesti saksalaiset sanoivat: "Keitä tällaiset boikotin julistavat ihmiset ovat, jotka potkivat kaikki työläisemme pois töistä ja seisauttavat teollisuutemme? Keitä he ovat tehdessään tämän kaiken meille?" Luonnollisesti saksalaiset suuttuivat siitä ja he maalasivat hakaristejä juutalaisten omistamiin liikkeisiin.

Miksi saksalaisen pitäisi mennä liikkeeseen ja antaa rahat kaupanpitäjälle, joka on osallinen boikottiin jonka päämääränä on näännyttää Saksa ja saada se antautumaan maailman juutalaisille, jotka halusivat sanella kuka heidän (saksalaisten) pääministerin tai kanslerin pitäisi olla. Se olisi naurettavaa.

Boikotti jatkui jonkin aikaa. Vasta vuonna 1938 nuori puolanjuutalainen meni Pariisissa Saksan suurlähetystöön ja ampui saksalaisen toimihenkilön. Saksalaiset alkoivat käydä väkivaltaisemmiksi Saksan juutalaisia kohtaan. He rikkoivat ikkunoita ja tappelivat kaduilla jne.

Kenelle tahansa sanoakseni -- en haluaisi käyttää sanaa 'antisemitismi', koska se on merkityksetön, mutta silti tarkoittaa jotain teille, joten joudun käyttämään sitä. Ainoa tunne, mikä saksalaisilla oli juutalaisia kohtaan oli se, että he olivat syyllisiä Ensimmäiseen maailmansotaan ja maailmanlaajuiseen boikottiin. Lopulta he olivat syyllisiä myös Toiseen maailmansotaan. Koska kaiken tämän jälkeen asiat karkasivat käsistä, juutalaisten ja saksalaisten oli suorastaan välttämätöntä katsoa kumpi tulee selviämään. Sillä välin kun olin asunut Saksassa, tiesin, että saksalaiset tulevat olemaan joko kristittyjä tai kommunisteja,välimuotoja ei ole. Saksalaiset päättivät pysyä kristittyinä kun vain mahdollista ja he alkoivat aseistautua uudelleen.

Vuonna 1933 Yhdysvallat tunnusti Neuvostoliiton, josta oli tulossa voimakas. Äkkiä saksalaiset tajusivat: "Meidän vuoromme tulee pian, ellemme ole vahvoja". Sama kuin me sanomme maassamme tänä päivänä: "Meidän aikamme tulee pian, ellemme ole vahvoja". Hallitus käyttää 83-84 miljardia dollaria rahojamme puolustukseen, tai niin he sanovat. Puolustukseen ketä vastaan? 40 000 moskovalaisen juutalaisen vastaiseen puolustukseen, jotka ottivat haltuunsa Venäjän ja sitten epärehellisin keinoin monet muut maailman maat.

Nyt tässä maassa, joka on Kolmannen maailmansodan partaalla, josta emme pysty selviytymään voittajina, on jotain mikä hämmentää mielikuvitustani. Tiedän, että ydinpommit mitataan megatonneissa. Yksi megatonni vastaa yhtä miljoonaa tonnia TNT:tä eli miljoona tonnia TNT:tä on siis yksi megatonni. Kun meidän ensimmäiset ydinpommimme valmistettiin viisi-kuusitoista vuotta sitten, oli niiden kapasiteetti kymmenen megatonnia, tai kymmenen miljoonaa tonnia TNT:tä. Nykyään kehitetyt ydinpommit ovat kapasiteetiltaan 200 megatonnia ja vain Luoja tietää, kuinka monen megatonnin ydinpommeja Neuvostoliitolla on.

Joten, mitä meillä on nyt edessämme? Jos laukaisemme maailmansodan, se saattaa kehittyä ydinsodaksi ja ihmisyys on menetetty. Millainen rooli olisi tällä sodalla? Sota olisi esiripun noustessa kolmas näytös: ensimmäinen näytös oli Ensimmäinen maailmansota, toinen näytös oli Toinen maailmansota ja kolmas näytös tulisi olemaan Kolmas maailmansota.

Maailman juutalaiset, siionistit ja heidän kiihkouskovaiset kumppaninsa kaikkialla ovat lujasti päättäneet jälleen käyttää Yhdysvaltojen apua pitääkseen palestiinalaiset astinlautana juutalaisten maailmanvallalle. Se on yhtä tosi kuin se, että seison tässä. En ole ainoastaan yksin lukenut siitä, sillä moni muukin täällä olijoista on lukenut sen ja se on koko maailman tiedossa.

Siis mitä me aiomme tehdä? Elämä jonka säästätte saattaa olla poikanne elämä. Poikanne saattavat olla matkalla sotaan tänä yönä; ja tuskin enään tiedätte sitä, että Lontoossa vuonna 1916 siionistit tekivät sopimuksen Britannian sotahallituksen kanssa lähettääkseen poikanne sotaan Eurooppaan. Tiesittekö sitä silloin? Yksikään ihminen ei tiennyt sitä Yhdysvalloissa. Teidän ei sallittu tietää sitä. Kuka tiesi sen? Presidentti Wilson , kenraalit ja muut sisäpiirin jäsenet tiesivät sen. Tiesinkö minä sen? Minulla oli aika hyvä käsitys siitä mitä oli tapahtumassa: minä olin yhdysmies Henry Morgenthau lle vuoden 1912 kampanjassa, kun Wilson valittiin presidentiksi. Silloin oli paljon puhetta toimistomme ympärillä. Henry Morgenthau oli finanssikomitean puheenjohtaja ja minä olin hänen luottamusmiehensä. Toimin hänen ja Rollo Wells in, joka oli rahastonhoitaja, yhdysmiehenä. Istuin näissä tapaamisissa presidentti Wilson in kanssa pöydän päässä. Kaikki muut ja minä kuulimme heidän takovan presidentti Wilson in aivoihin luokiteltuja tuloveroja ja mitä USA:n keskuspankista on tullut. Kuulin myös heidän iskostavan häneen siionistisen liikkeen ajatuksia.

Tuomari Brandeis ja presidentti Wilson olivat yhtä lähekkäin kuin nämä kaksi sormea tässä kädessä. Presidentti Woodrow Wilson oli tietämätön kuin vastasyntynyt lapsi kun määriteltiin mitä tuli tapahtumaan.

Näin he (juutalaiset) saivat meidät mukaan Ensimmäiseen maailmansotaan vielä meidän kaikkien ollessa nukkumassa. Nyt tällä hetkellä... juuri tällä hetkellä he saattavat suunnitella Kolmatta maailmansotaa, jossa meillä ei ole mahdollisuutta vaikka he eivät käyttäisikään ydinpommeja. Kuinka Yhdysvallat -- noin viisi prosenttia maailman väestöstä -- menevät ja taistelevat lähes koko maailmaa (80-90%) vastaan heidän omissa maissaan? Kuinka me voimme tehdä sen... lähettämällä poikamme sinne teurastettaviksi. Minkä vuoksi? No, jotta juutalaiset saisivat Palestiinan valtioonsa? He ovat huijanneet teitä niin paljon, että ette tiedä oletteko tulossa vai menossa.

Nykyään kuka tahansa tuomari antaessaan ohjeita valamiehistölle sanoo: "Herrat, jos huomaatte kenen tahansa todistajan valehtelevan, voitte jättää huomioimatta kaikki hänen sanomisensa.". Niin kuin pitääkin. En tiedä mitä mieltä sinä olet, mutta New Yorkin osavaltiossa se on tapa jolla tuomari kosiskelee valamiehistöä. Jos joku todistaja kertoo valheen, älkää ottako huomioon hänen todistajanlausuntoaan.

Mitkä ovat faktat juutalaisisten suhteen? Kutsun heitä juutalaisiksi, koska heidät tunnetaan juutalaisina teidän keskuudessanne. Itse en kutsu heitä juutalaisiksi. Itse kutsun heitä niin sanotuiksi juutalaisiksi, koska tiedän mitä he todella ovat. Jos Jeesus oli juutalainen, maailmassa ei ole yhtään juutalaista tänä päivänä. Jos ne ihmiset ovat juutalaisia, totta tosiaan meidän Herramme ja Pelastajamme ei ollut yksi heistä. Pystyn todistamaan sen.

Mitä tapahtuikaan? 92 prosenttia itäisen Euroopan juutalaisista kutsuvat itseään juutalaisiksi vaikka he ovat alkuperältään kasaareja. He (kasaarit) olivat sotaisa kansa, joka asui syvällä Aasian sydämessä. Kasaarit olivat niin sotaisa kansa, että muut aasialaiset ajoivat heidät pois Aasiasta itäiseen Eurooppaan. Itä-Eurooppaan he perustivat laajan 800 000 neliömailin (n.1 300 000 neliökilometrin) kasaarivaltakunnan. Silloin ei vielä Venäjää eikä monta muutakaan Euroopan valtiota ollut olemassa. Kasaarien kuningaskunta oli suurin maa koko Euroopassa: niin suuri ja voimakas, että kun muut valtiaat halusivat mennä sotaan, lainasivat kasaarit heille 40 000 sotilasta. Niin voimakkaita he olivat. Kasaarit olivat falloksen palvojia, joka on niin saastaista että en halua kertoa sen yksityiskohtia. Mutta se oli heidän uskontonsa kuten se oli myös muualla maailmassa pakanoiden ja barbaarien uskontona.

Kasaarien kuningasta alkoi tympiä kuningaskunnan rappiotila, joten hän päätti omia jonkun ns. monoteistisen uskon: joko kristinuskon, islamin (muhamettilaisen uskon) tai nykyään tunnetun juutalaisuuden, joka on oikeasti talmud ismia. Ei muuta kuin "entten, tentten, teelikamentten" ja hän valitsi juutalaisuuden, josta tuli valtionuskonto.

Kuningas toi Talmud -kouluista Pumbeditasta ja Surasta tuhansia rabbeja opetuksineen ja avasi synagogia ja kouluja kuningaskunnan 800 000:lle asukkaalle. Heistä tuli niitä, joita kutsumme juutalaisiksi. Heidän joukossa ei ole yhtäkään jonka esi-isä olisi edes varpaallaan koskenut Pyhää maata Vanhan testamentin aikaan, saati sitten aikojen alusta lähtien. Ei yhtäkään!! Silti juutalaiset tulevat kristittyjen tykö ja pyytävät meitä tukemaan heitä heidän aseellisessa kapinassaan palestiinalaisia vastaan sanoen: "No niin, te totta tosiaan haluatte auttaa Jumalan valittuja palaamaan takaisin Luvattuun maahansa, heidän esi-isiensä maahan. Ettekö haluakin? Se on teidän kristittyjen velvollisuus. Me annoimme teille yhden pojistamme Herraksenne ja Pelastajaksenne. Te menette kirkkoon sunnuntaisin, polvistutte ja palvotte juutalaista. Ja me olemme juutalaisia."

Mutta juutalaiset ovat pakanallisia kasaareja, jotka käännytettiin, aivan kuten irlantilaisetkin. On yhtä naurettavaa kutsua heitä "Pyhän maan kansaksi" kuin 54 miljoonaa kiinalaista muslimia arabeiksi. Mohammed kuoli 630 jKr. ja siitä lähtien 54 miljoonaa kiinalaista hyväksyi uskonnokseen Islamin. Ajatelkaapa tätä: jos Kiinassa, joka on 2 000 mailin (noin 3 200 kilometrin) päässä Mohammed in syntymäkaupungista Mekasta, 54 miljoonaa kiinalaista muslimia päättäisi kutsua itseään arabeiksi. Ajatelkaa! Sanoisitte, että hehän ovat mielipuolia. Jokainen joka uskoo, että ne 54 miljoonaa kiinalaista ovat arabeja, täytyy olla päästään sekaisin. Jokainen niistä kiinalaisista omaksui uskonnon, jonka alkuperä on Arabian Mekassa. Samoin kuin irlantilaisilla. Kun irlantilaisista tuli kristittyjä, kukaan ei heittänyt heitä mereen ja tuonut Pyhään maahan uusia asukkaita, jotka olivat kristittyjä. Irlantilaisista ei tullut eri ihmisiä. He olivat samoja ihmisiä kuin ennenkin, mutta he olivat hyväksyneet uskokseen kristinuskon.

Nämä kasaarit -pakanat, aasialaiset- olivat mongolirotu, joka tuli ajetuksi pois Aasiasta itäiseen Eurooppaan. Koska kuningas valitsi Talmud in uskon, ei kansalla ollut muuta vaihtoehtoa kuin uskoa siihen. Aivan kuin Espanjassa: jos kuningas oli katolinen, kaikkien muidenkin oli oltava katolisia. Jos ei ollut katolinen, silloin täytyi postua Espanjasta. Niin kasaareista tuli juutalaisia, joiksi me heitä kutsumme nykyään.

Ajatelkaapa nyt kuinka naurettavaa oli kun maailman kristityt maat sanoivat: "Aiomme käyttää voimaamme ja arvovaltaamme palauttaessamme Jumalan valitut heidän esi-isiltään perittyyn kotimaahan, heidän Pyhään maahansa". Voisiko olla suurempaa valhetta??? Koska juutalaiset hallitsevat uutislehtiä, aikakauslehtiä, radiota, televisiota, kirjojen kustannusta sekä heillä on pappeja saarnastuoleissa ja poliitikkoja puhujan pöntöissä puhumassa, ei ole ihmekään, että uskotte heidän valheisiinsa. Te uskoisitte mustan olevan valkoinen jos vain kuulisitte sen tarpeeksi usein. Ette enää sanoisi mustaa mustaksi vaan alkaisitte sanoa mustaa valkoiseksi eikä kukaan moittisi teitä.

Juutalaisten valheet ovat koko maailman surkeuden perusta. Jos kahden Euroopassa soditun sodan -1. maailmansota ja 2. maailmansota- jälkeen ei ollut enää mahdollista heille elää rauhassa Euroopan ihmisten kanssa niin pitikö heidän sanoa: "No niin, me menemme takaisin kotimaahamme je te kristityt voitte auttaa meitä"? En voi vieläkään uskoa kuinka Euroopan kristityt saattoivat olla niin typeriä, koska jokainen teologi ja historianopettaja tiesi asiat joita nyt kerron teille. Mutta heidät oli lahjottu rahalla pitämään suunsa kiinni. Tämä asia koskettaa minua, koska minulla on poikia, jotka joutuvat menemään seuraavaan sotaan joten en halua heidän taistelevan ja kuolevan kuten poikanne kuolivat Koreassa, Japanissa ja kaikkialla maailmassa. Ja minkä vuoksi he kuolivat? Auttaakseen huijareita pitämään sen minkä he ovat varastaneet viattomilta ihmisiltä, jotka ovat eläneet rauhassa omilla maillaan, maatiloillaan ja kodeissaan satojen tai jopa tuhansien vuosien ajan. Meneekö Yhdysvallat sotaan sen vuoksi, että Demokraattinen Puolue saisi ääniä New Yorkin, Illinoisin ja Pennsylvanian osavaltioista, jotka ovat siionistien ja heidän kumppaniensa hallinnassa.

New York Cityn liberaalipuolueissa on 400 000 jäsentä, kaikki siionisteja ja heidän alaisiaan. New Yorkin osavaltiosta Kennedy sai 400 000 ääntä presidentinvaaleissa. En kuitenkaan moiti Kennedy ä sillä pidän hänestä. Minusta hän on suuri mies ja luulen että hän saa vedettyä meidät pois vaikeuksista jos vain saamme kerrottua faktat hänelle. Uskon myös, että hän tietää paljon enemmän kuin mitä hänen luullaan tietävän. En usko, että herra Kennedy on täysin ulkona asioista. Minusta jokaisella äidillä, uskollisella kristityllä ja jokaisella joka pitää tämän maan puolustamista arvokkaana, on velvollisuus kertoa presidentti Kennedy lle: "Mielestäni sinun ei pitäisi lähettää poikaani tai meidän poikiamme USA:n univormuissa lippumme alla taistelemaan sinne, auttaaksemme juutalaisia pitämään sen minkä he ovat varastaneet." Minusta jokaisen pitäisi kirjoittaa Kennedy lle näin.

Haluan myös kertoa teille vielä yhden asian. Te sanotte.. "Voi juutalaisia. Miksi juuri juutalaiset? Miksi, mehän saimme kristinuskon juutalaisilta ja he antoivat meille Jeesuksen ja uskontomme." Mutta tiesittekö, että Sovituspäivä , jonka te luulette olevan juutalaisille pyhä, ja sinä päivänä... ja minä olin yksi heistä! Tämä ei ole juoru. En ole täällä herättämässä hämmennystä vaan olen täällä kertomassa teille faktoja.

Kun kävelet Sovituspäivä nä synagogaan, nouset seisomaan aivan ensimmäiseen rukoukseen jonka lausut. Sinä seisot... ja se on ainoa rukous jossa joudut seisomaan ja toistat kolme kertaa lyhyen rukouksen joka on nimeltään Kol Nidre . Rukouksessa teet sopimuksen Kaikkivaltiaan Jumalan kanssa. Sopimuksessa vala, lupaus tai sitoumus, jonka teet seuraavien 12 kuukauden aikana on mitätön ja tyhjä. Vala ei ole vala; lupaus ei ole lupaus; sitoumus ei ole sitoumus. Niillä ei ole voimaa eikä vaikutusta. Lisäksi vielä Talmud opettaa, kun teet valan, lupauksen tai sitoumuksen, sinun tulee muistaa Kol Nidre -rukous, jonka lausuit Sovituspäivä nä ja sinut on vapautettu täyttämästä niitä. Kuinka paljon voit luottaa heidän uskollisuuteensa? Voit luottaa heihin niin paljon kuin saksalaiset luottivat heihin vuonna 1916. Me joudumme kärsimään saman kohtalon kuin saksalaisetkin ja samasta syystä. Ette voi luottaa johonkin epävarmaan johtajaan jota ei ole velvoitettu kunnioittamaan valaa, lupausta ja sitoutumista.

Nyt voitte kysyä itseltänne: "Miten tällainen kaveri sotkeutui tähän kaikkeen?" No, avasin suuni vuonna 1945 ja kirjoitin artikkeleita sanomalehtiin yrittääkseni kertoa Amerikkalaisille sen mitä nyt kerron teille. Sanomalehti toisensa jälkeen kieltäytyi julkaisemasta kirjoituksiani. Kun en löytänyt sanomalehteä, joka olisi julkaissut niitä, maksoin käteisellä, en luotolla. Asianajajani kertoi minulle, että Jerseyssä olisi lehden päätoimittaja, joka julkaisisi kirjoitukseni. Siten tapasin herra McGinley n.

Sanon seuraavan ilman vaatimuksia, ilman varauksia ja epäröimättä. Ilman herra Conley McGinley n jo 15 vuoden uurastusta ja lehteä Terve järki ( Common Sense ), jota painetaan vuosittain 1 800 000-2 000 000 kappaletta, tämä maa olisi kommunistinen maa. Olen ollut erittäin aktiivinen auttaessani häntä kaikin tavoin. Käytin kaikki taskurahani kopioidessani ja jakaessani neljännesmiljoonan verran lehtiä. Herra McGinley on kopioinut niitä ehkä noin 5 000 kappaletta ja jakanut ne paikallisesti. Sanoin hänelle: "Sillä mitä sinä ja minä tiedämme, voimme tehdä hyvää työtä". Kuitenkin tynnyrillä on aina pohjansa ja luulen, että olemme saavuttaneet sen.

En ole niin köyhä, etten pystyisi elämään ilman työtä. Herra McGinley oli sairas, mutta silti hän jatkoi eteenpäin kovemmin kuin koskaan... ja kaikki mitä haluan sanoa on se, että juutalaiset haluavat lakkautaa Terveen järjen enemmän kuin mitään muuta koko maailmassa. He levittävät valheita joiden mukaan herra Benjamin H. Freedman on Terveen järjen varakas tukija. Juutalaiset yrittävät lannistaa ihmisiä lähettämästä raha-apua Terveelle järjelle.

Vain Jumala yksin tietää, kuinka herra McGinley on selvinnyt. McGinleyn täytyy olla Jumalan suosiossa, koska hän on selvinnyt sairaudestaan ja taloudellisista vaikeuksistaan. Lehti toimii ja joka toinen viikko noin 100 000-150 000 lehteä jaetaan uusin sanomin. Jos se tieto voitaisiin kertoa... jos ihmiset, jotka saavat lehden nyt, voisivat ostaa lehtiä kymmenen, 25 tai 50 ja jakaa niitä ympäriinsä... ette voi tietääkään mitä se voisi tuoda tullessaan. Mutta Jumalan nimeen, tämä on meidän viimeinen mahdollisuutemme.

(Seuraavaksi Freedman kertoo tarpeettomista hankinnoista luopumisen tärkeydestä ja rahan käytöstä, eli kuinka pitää Terve järki jatkossakin toiminnassa. Hän selittää, että lehti on velkaantunut ja se saatetaan joutua lakkauttamaan eikä hänellä (Freedmanilla) ole enää varoja. Hän käytti 2 400 000 dollaria saattaakseen tiedon amerikkalaisten ja valittujen virkamiesten tietoon. Sitten hän pyytää yleisöltä kysymyksiä.)

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

(Kysymystä ei kuultu) Freedman: Hyvä on, vastaan siihen. Raamatun historian aikaan oli maantieteellinen alue, joka tunnettiin Juudea na. Juudea oli yksi Rooman imperiumin provinssi. Henkilö, joka asui Juudea ssa tunnettiin juudealaisena . Juudealaisia kutsuttiin latinaksi Judaeus ja kreikaksi Judaius .

Latinassa ja kreikassa ei kuitenkaan ole kirjainta "j" ja ensimmäinen tavu Judaeus ja Judaius sanoissa alkaa "ghu".

Kun Raamattu kirjoitettiin, se kirjoitettiin ensin kreikaksi, sitten latinaksi, syyriaksi ja arameaksi. Koskaan ei ollut sanaa Jew (juutalainen) missään niissä, koska sitä sanaa ei ollut olemassa. Juudea oli maa ja sen ihmiset olivat juudealaisia . Jeesus rinnastettiin vain juudealaiseksi . Olen nähnyt varhaisimmat saatavilla olevat kirjoitukset.

Vuonna 1345 englantilainen mies nimeltä Wycliffe mietti, että olisi aika saada Raamattu käännettyä englanniksi. Englanninkielistä versiota Raamatusta ei ollut , koska kukapa olisi osannut lukea? Vain kirkon oppineet osasivat lukea latinaa, kreikkaa, syyriaa, arameaa ja muita kieliä. Kuitenkin Wycliffe käänsi Raamatun englanniksi, mutta lopulta hänen täytyi etsiä toiset sanat sanoille Judaeas ja Judaius. Sanoille ei olut englanninkielisiä vastineita, koska Juudeaa ei enää ollut. Ihmiset olivat unohtaneet sen jo aikoja sitten. Joten ensimmäisessä käännöksessä hän käytti sanaa 'guy','jew' rinnastaessaan ne Jeesukseen.

Sitten vuoden 1345 ja 17. vuosisadan välillä lehdistön vakiinnuttaessa asemansa, muutti tämä (englanninkielinen) sana useasti muotoaan. Olen koonnut kaikki muodot tähän: Ensin se esiintyi Wycliffe n Raamatussa muodossa 'gyu' saaden sittemmin muodot 'giu', 'iu' (koska 'i' latinassa äännetään 'j'. Julius Caesar esiintyy muodossa 'Iul' koska latinassa ei ole j-kirjainta). Sitten edelleen 'iuw', 'ieuu', 'ieuy', 'iwe', 'iow', 'iewe'. Kaikki nämä esiintyivät aikojen kuluessa Raamatun eri versioissa. Ja edelleen 'ieue', 'iue', 'ive', ja 'ivw' ja viimein 18. vuosisadalla muodossa 'jew'. Sana 'jew' sisältää kaikki aikojen saatossa muuntuneet muodot nimestä Judaius. Entä sitten Judaius latinaksi? Ei, siellä ei ollut mitään sellaista kuin Jew (= juutalainen) eikä yhtään teologia. Olen luennoinut ehkä 20:ssä tämän maan maineikkaimmassa teologisessa seminaarissa ja kahdessa seminaarissa Euroopassa, eikä mitään sellaista sanaa kuin Jew (juutalainen) esiintynyt. Oli vain Judea ( Juudea ) ja Jeesus oli juudealainen . Ensimmäinen häntä kuvaava sana englanninkielisessä Raamatussa oli 'gyu' eli 'Jew', joka on muuntunut ja lyhentynyt muoto sanasta Judaeus. Tässä on kyse samasta asiasta kuin kutsuessamme laboratoriota labraksi (vrt. eng. ' laboratory ' ja ' lab ') tai bensiiniä bensaksi (vrt. eng. ' gasoline ' ja ' gas ') ... Tällainen lyhentymiskehitys on siis nähtävissä.

No niin ... Englannissa ei ollut yleisiä kouluja; ihmiset eivät osanneet lukea ja niinpä sana muistutti ikään kuin koukeroista kirjainta. Sana siis lyhennettiin. Niinpä jonkun teologin on naurettavaa väittää, että tämä tieto loukkaisi juutalaisia. Haluaisin tietää, missä kohtaa kirjoituksissa sanotaan niin. Haluaisin nähdä sen tekstin.

Katsokaa, mitä Saksalle tapahtui heidän koskiessaan juutalaisiin. Mitä tekisitte Yhdysvaltain asukkaina niille niin kutsutuille juutalaisille puolalaisille, latvialaisille ja liettualaisille, jotka tekivät teille, mitä tekivät? He eivät olleet juutalaisia. Niin kuin juuri kerroin teille, he olivat talmud ismiin kääntyneitä itä-eurooppalaisia. Mitään juutalaisuutta ei siis ollut olemassa. Juutalaisuus oli äskettäin annettu nimi uskonnolle, joka tunnetaan historiassa "kuulumattomana" tai "hiljaisena" uskontona. Kukaan juutalainen tai muuten oppinut henkilö ei ollut koskaan kuullut juutalaisuudesta. Sitä ei ollut olemassa. He keksivät sen tyhjästä... Täysin merkityksettömän sanan... Aivan kuin sanan 'antisemiitti'. Arabi on semiitti ja kristityt nimittävät antisemiiteiksi ihmisiä, jotka eivät pidä juutalaisista. He sanovat kaikkia arabeja antisemiiteiksi. Arabit ovat maailman ainoita semiittejä. Ei ole olemassa ainuttakaan juutalaista, joka olisi semiitti. He kaikki ovat Turkin mongoleja. Itä-eurooppalaisia juutalaisia. Niinpä he harjoittivat yleistä aivopesua ja jos haluatte kutsua minut tapaamaan sitä kunnianarvoista henkilöä, joka on kertonut teille näistä asioista, aion saada hänet vakuuttuneeksi ja pääsemme askeleen verran oikeaan suuntaan. Aion mennä minne tahansa tavatakseni hänet.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

(Kysymystä ei kuultu) Freedman: Kyllä vaan... Voin vastata tähän. Ensimmäinen luulonne on väärä. Kuvitelmanne siitä, että kaikki juutalaiset ovat toisilleen lojaaleja on väärä. Näin siksi, että itä-eurooppalaisia juutalaisia on lukumääräisesti niin paljon muita enemmän, että he ovat luoneet mielikuvan edustamastaan juutalaisesta 'rodusta', kansakunnasta ja ihmistyypistä ... Ja kristityt ovat nielleet tämän kuin kermakakun.

Mutta vuonna 1844 saksalaiset rabbit kutsuivat rabbit kaikkialta maailmasta koolle aikomuksenaan poistaa Kol Nidre -rukous Sovituspäivä n uskonnollisesta seremoniasta. Brunswickissa Saksassa, missä kokous siis pidettiin vuonna 1844, syntyi aikamoinen mellakka tai oikeastaan sisällissota. Itä-eurooppalaiset sanoivat: "Mitä helvettiä. Meidänkö pitäisi luopua Kol Nidre sta? Sehän auttaa meitä pitämään ihmiset vallassamme. Voimme tarjota heille mahdollisuuden sanoa kristityille: "Painukaa helvettiin. Teemme juuri sellaisen sopimuksen kuin haluatte", mutta heidän ei tarvitse sitä noudattaa. Tämä antaa meille mahdollisuuden pitää ihmiset vallassamme". Eli he - siis juutalaiset - eivät ole niin yksimielisiä. Ja jospa tietäisitte ihmisten todelliset tunteet...

Näytän teille nyt myös otteita virallisesta dokumentista mieheltä, joka on vastuussa... hmm... tämän rodun kastamisesta. Tässä on paperi, jonka saimme siionistijärjestön arkistoista New York Cityssä. Se sisältää James A. Malcolm in käsikirjoituksen, siis sen miehen, joka - brittihallituksen myötävaikutuksella - neuvotteli tämän sopimuksen näiden siionistien kanssa. Ja tässä hän sanoo, että kaikki Englannin juutalaiset olivat sopimusta vastaan. Juutalaiset, jotka olivat olleet siellä vuosikausia, ehkä "hiljaiset" (kenties Sephardim ) joilla oli portugalilaiset, espanjalaiset ja hollantilaiset esivanhemmat... Nämä ihmiset olivat monoteistejä ja olivat siis omaksuneet tämän uskonnollisen vakaumuksen.

Tämä tapahtui aikana, jolloin itä-eurooppalaiset juutalaiset vielä kuljeksivat Aasian sydämessä ja saapuivat sitten Eurooppaan. Mutta muuten he eivät olleet näiden kanssa missään tekemisissä, paitsi... Voidaanko puhua kristitystä 'rodusta' tai kristitystä 'uskonnosta'?... Vai ovatko kristityt yhdistyneet niin, että sama epäyhtenäisyys vallitsee juutalaisten keskuudessa? Ja näytänpä teille samasta dokumentista, että kun he menivät Ranskaan yrittääkseen saada Ranskan hallituksen siionistisen hankkeensa taakse, oli Ranskassa vain yksi sitä tukeva juutalainen. Hänen nimensä oli Rothschild ja he toteuttivat hankkeen, koska öljy ja Suezin kanava kiinnostivat heitä.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

(Kysymystä ei kuultu) Freedman: Tiedätte kyllä miksi? Koska elleivät he tee sitä, he eivät tajua asiaa.

He tulevat kertomaan teille, paljonko teidän on annettava ja ellette anna, niin... olette antisemiittejä. Sitten ei kukaan heidän ystävistään ole missään tekemisissä teidän kanssanne ja heidän ystävänsä käynnistävät parjauskampanjan... Ja niin teidän on annettava. New York Cityn suunnittelukeskuksen rakennuksessa on 12 elinkeinonharjoittajaa ja kun Israelin arvopapereita (the United Jewish Drive) myydään kovalla innolla, pystyttävät he suuren yritysten nimet sisältävän valotaulun ja vastustavat näitä. Kun esitätte heille laskun, he nöyryyttävät teitä. He lisäävät kultaisen tähden nimen perään. Sitten ostajille kerrotaan: "Kun saavutte tähän rakennukseen kysyäksenne jotakuta eikä heillä ole kultaista tähteä, kertokaa heille, ettette aio ostaa heiltä ennen kuin heillä on kultainen tähti".

MUSTAMAALAAMISTA... En tiedä, miksi muuksi sitä voisi nimittää. Ja mitä he sitten tekevät? He kertovat teille, että tätä tehdään 'humanitaarisista syistä' ja he lähettävät ehkä kahdeksan miljardia dollaria verovapaana ja verovähennyskelpoisena Israeliin. Ja elleivät he olisi lähettäneet tuota kahdeksaa miljardia dollaria Israeliin, olisi seitsemän miljardia siitä koitunut tuloveroina USA:n hyväksi. Mitä siis tapahtuu? Tämä seitsemän miljardin dollarin vaje - tämä "ilmakuoppa" - tämä vaje, josta hyväuskoisten kristittyjen on päätettävä. He korottavat bensa-, elintarvike- tai yhteisöveroa. Jonkun on suoritettava taloudenpitomaksut hallitukselle. Miksi siis annatte näiden ihmisten lähettää rahansa sinne, jotta niillä voidaan sitten ostaa aseita ihmisten karkottamiseksi muinaisesta kotimaastaan? Ja te sanotte: "Voi noita juutalaisparkoja. Heillä ei ole paikkaa mihin mennä ja heitä on vainottu koko ikänsä". Mutta uskontonsa takia heitä ei koskaan ole vainottu. Tiedättekö, miksi juutalaiset oli karkotettu Englannista? Kuningas Edward I karkotti heidät vuonna 1285, eivätkä he koskaan palanneet ennen Cromwell in vallankumousta, jonka Rothschild it rahoittivat. Neljäänsataan vuoteen siellä ei ollut yhtään juutalaista. Mutta tiedättekö, miksi heidät karkotettiin? Siksi, että niin kristin- kuin islaminuskossakin koron periminen rahanlainaamisesta on syntiä. Toisin sanoen se, mitä me sanomme koronkiskonnaksi on syntiä. Juutalaisilla oli siis Englannissa monopoli, ja he perivät niin paljon korkoa, että kun lordit ja herttuat eivät pystyneet suoriutumaan maksuistaan, sulkivat nämä juutalaiset liikkeensä. Jotkut näistä herttuoista tappoivat juutalaisia rahanlainaajia. Kun kuningas käsitti, miten paljon rahaa he ansaitsivat, julisti hän itsensä rahanlainaajien 50-prosenttiseksi yhteistyökumppaniksi. Hän oli Edward I ja usean vuoden ajan kolmasosa brittihallituksen tuloista saatiin lainaamalla juutalaisilta rahaa 50 %:n korolla. Tämä kaikki löytyy historiasta; katsokaa Tianson [ Tennyson ?] tai Rourke: the History of the Jews in England (Juutalaisten historia Englannissa). Nämä kaksi kirjaa löydätte kirjastostanne.

Mutta tilanne huononi huononemistaan siinä määrin, että kun lordit ja herttuat jatkoivat rahanlainaajien tappamista, sanoi kuningas: "Julistan itseni kaikkien rahanlainaajien perilliseksi. Jos heidät tapetaan, on teidän maksettava minulle, koska olen heidän ainut perillisensä". Tästä seurasi lisää ongelmia, koska kuninkaan oli lähdettävä armeijan turvin rahankeruuseen. Niinpä hän käski juutalaisten lähteä. Nämä lähtivät Englannista Irlantiin ja näin Irlannista tuli osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Kun kuningas Edward huomasi, mitä he olivat tekemässä, päätti hän ottaa Irlannin itselleen ennen kuin kukaan muu ehtisi. Hän lähetti sinne Robert Southgard in palkka-armeijoineen ja valloitti Irlannin. Siispä osoittakaa minulle yksikin tapaus, jolloin jotakuta juutalaista on vainottu uskontonsa vuoksi. Sellaista ei koskaan ole tapahtunut. Vainon syynä on aina ollut heidän vaikutuksensa sen yhteiskunnan poliittisiin, sosiaalisiin tai taloudellisiin traditioihin, jonne he ovat asettuneet.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

(Kysymystä ei kuultu) Freedman: Kyllä, herra. He sanovat useimmat näistä asioista itse. Benjamin Franklin in oli turha tehdä sitä. He kertovat tosiaan suuren osan itse.

Mutta Benjamin Franklin huomasi ja ymmärsi myös kuulopuheiden perusteella, mitä Euroopassa oli tapahtumassa. Kun Venäjä oli perustettu vuonna 920, ympäröi se ajan mittaan kasaarien kuningaskunnan. Useimmat hyvinvoivista kasaareista pakenivat Länsi-Eurooppaan ja toivat mukanaan kaiken sen, mihin te ja minä voimme monien muiden tavoin samaistua; ne tavat ja tottumukset, jotka he olivat omaksuneet.

Kun Benjamin Franklin nimitti heitä juutalaisiksi, koska heidät tunnettiin sillä nimellä ja kun kristityt ensi kertaa kuulivat keitä nämä Venäjältä pakenevat ihmiset olivat - ja että nämä harjoittivat talmud istiista uskontoaan - sanoivat nämä länsi-eurooppalaiset kristityt: "Heidän täytyy olla kymmenen kadonneen heimon jälkeläisiä!"

Ja herra Grutz, merkittävin historioitsija juutalaisten keskuudessa - joka lienee yhtä pätevä alansa asiantuntija kuin muutkin - sanoi samaa. Niinpä, kun Ben Franklin saapui 18. vuosisadalla Eurooppaan, saattoi hän nähdä, mitä nämä ihmiset olivat jo saaneet aikaan jätettyään kotimaansa. Ja tämä kaikki on totta... Tämän he saattoivat itse nähdä. Voin antaa teille puoli tusinaa heidän kirjoittamiaan kirjoja, joissa he sanovat samaa: Kun heillä on rahaa, tulee heistä tyranneja ja kun heitä vastustetaan, tulee heistä häikäilemättömiä. He ovat pelkkiä barbaareja. He ovat aasialaisten mongolien jälkeläisiä ja he tekevät mitä tahansa saavuttaakseen päämääränsä. Mitä oikeutta heillä on ottaa Venäjä haltuunsa niin kuin ovat tehneet? Tsaari luopui kruunustaan yhdeksän tai kymmenen vuotta ennen tätä. Heitä ei tarvittu mihinkään... Oli tarkoitus muodostaa perustuslaillinen monarkia, mutta he eivät sitä halunneet. Kun tämä monarkia piti vahvistaa marraskuussa, nujersivat he kaiken vastustuksen ja perustivat Neuvostoliiton. Tälle ei ollut mitään tarvetta, mutta he ajattelivat: "Nyt on oikea hetki", ja jos katsotte Encyclopedia Britannica a kohdasta Bolshevismi, löydätte sieltä ne viisi lakia, jotka Lenin kirjoitti varmistaakseen vallankumouksen onnistumisen. Yksi niistä kuuluu: "Odottakaa oikeaa hetkeä ja antakaa heille sitten kaikki, mitä olette saaneet". Tämä teidän kannattaa lukea. Tulette myös huomaamaan, että tämän artikkelin Encyclopedia Britannica an kirjoittanut herra Harold Blacktree väittää, että juutalaiset keksivät, loivat ja perustivat kommunistisen liikkeen ja että heidän energisyytensä teki heistä liikkeen kärkijoukon. Harold Blacktree siis kirjoitti tämän, eikä kukaan tiedä kommunismista enempää kuin hän. Encyclopedia Britannica on painanut tämän 25 vuoden ajan.

Vladimir "Lenin" Uljanov, juutalainen, biologisen isän nimi Zederbaum, kasvatti-isän Uljanov. Ensimmäisen kommunistisen valtion, Neuvostoliiton, perustaja. "Leninin" mielestä "Älykäs venäläinen on lähes aina juutalainen, tai joku jolla on juutalaista verta suonissaan."	Lev "Kamenev" Rosenfeld, juutalainen, muodosti "Leninin" kuoltua yhdessä "Zinovievin" ja "Stalinin" kanssa "hallitsevan triumviraatin". Jo "Kamenevin" vanhemmat 1800-luvulla olivat mukana juutalaisten kommunistien vehkeilyissä tsaaria vastaan, ja tunsivat tsaari Aleksanteri II:n murhaajat.
Rosa Luxembourg, juutalainen feministi ja kommunisti, johti juutalaisen Karl Liebknechtin kanssa Saksan kommunistista Spartakisti-liikettä, yrittivät vallankumousta Berliinissä 1919, joka epäonnistui - ja kummatkin ripustettiin katulamppuun. Epäilemättä eräiden Tarja Filatovin, Eva-Biaudet'n, Tarja Halosen ja Suvi-Anne Siimeksen esikuva. Toivottavasti edellämainitut "naiset" seuraavat Rosan esimerkkiä myös kuolemassa.	Karl Marx, juutalainen, "Kommunistisen manifestin" ja "Pääoman" kirjoit taja, kommunismin isä. Marx kirjoitti esipuheessaan Bruno Bauerin teokseen "The Capacity of Today's Jews and Christians to Become Free" " What is the Jew's foundation in our world? Material necessity, private advantage. What is the object of the Jew's worship in this world? Usury. What is his world god? Money."

Jacob Sverdlov, juutalainen, antoi käskyn tsaariperheen murhaamisesta, Neuvostoliiton ensimmäinen presidentti, Neuvostoliiton perustuslain luoja.	Lev "Trotski" Bronstein, juutalainen, P una-Armeijan komentaja, "Leninin" kakkosmies, "Leninin" kauden johta va kommunistinen teoreetikko.
Grigori "Zinoviev" Apfelbaum, juutalainen, sisäasiain kansankomissaari "Leninin" kaudella. Kommunistisen Internationaalin puheenjohtaja. Luonteeltaan säälittävä pelkuri, oli hermoromahduksen partaalla bolshevikkivallankumouksen alkuvaiheessa venäläisten noustua barrikadeille Pietarissa (jota hän valvoi) ja huudettua iskulauseita kuten "Alas juutalaiset ja komissaarit!". Hätään riensi toinen juutalainen, "Trotski", joka kukisti kapinan verisesti. "Leninin" kuoltua joutui epäsuosioon "Stalinin" silmissä ja sai lopulta maistaa omaa lääkettään, eli ammuttiin.	Lazar Kaganovich, juutalainen, yhdisti Neuvostoliiton eri turvallisuuspalvelut sekä sisäiset poliisit KGB:ksi, valvoi yli seitsemän miljoonan Ukrainalaisen tappamista nälkään, koska nämä olivat vastustaneet maatalouden kollektivointia. Tuhosi hirvittäviä määriä kristittyjä monumentteja, kuten Kristuksen kirkon, jonka raunioilla hän lausui: "Äiti Venäjä on pantu polvilleen, olemme repineet hänen hameensa riekaleiksi." (N.Y Times, 26.9.1995). Määräsi myös alaisilleen noudatettavaksi erikoisen kiintiön: 10 000 ukrainalaista ammuttava joka viikko.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

(Kysymystä ei kuultu) Freedman: En voi vakuuttaa, että teette mitään rikollista, mutta voin kertoa teille tämän. Saatatte käynnistää jotain sellaista, mitä kutsun loputtomaksi ketjuksi. Jos voitte saada ystävänne kirjoittamaan tästä objektiivisesti, on tässä todiste: Herra Kennedy n toimisto antoi minulle tämän itse. Herra Smith , joka onnistui herra Kennedy n suhteen ja otti itselleen hänen tehtävänsä, oli toimistossaan ja antoi minulle tämän. Hän julkisti tämän 25. päivänä ja tässä sanotaan: "Tarkoitettu julkaistavaksi aamulla (tarkoittaa aamulehtiä), 25. elokuuta". "Israel on tullut jäädäkseen".

Tämä on kansallinen sopimus (ääneen lausumaton) Demokraattisen Puolueen tekemä sitoumus. Valkoisen Talon on otettava johto käsiinsä. Kyseessä on amerikkalainen väliintulo. Toimimme välittömästi ja päättäväisesti kaikkia sellaisia Lähi-idän valtioita vastaan, jotka hyökkäävät naapurimaahan. Uskon meidän voivan taata niin Israelille kuin arabimaillekin, että käytämme tarvittaessa kaikkia mahdollisia voimakeinoja estääksemme minkä tahansa maan hyökkäyksen".

Kutsutteko ihmisten (Arabian palestiinalaisten) paluuta kotimaahansa aggressioksi? Tekeekö herra Kennedy niin? Ajatelkaa, että kolme miljoonaa meksikolaista tulisi Texasiin ja karkottaisi kuusi miljoonaa texasilaista Arizonan ja New Mexicon aavikoille. Kuvitelkaa, että nämä meksikolaiset olisivat aseistautuneita - ja texasilaiset eivät - ja eräänä yönä he karkottaisivat nämä Texasista ja julistautuisivat Alamon tasavallaksi.

Mitä Yhdysvallat siihen sanoisi? Sanoisimmeko, että texasilaiset turvautuvat aggressioon yrittäessään saada kotinsa takaisin meksikolaisilta rosvoilta? Kuvitelkaapa, että Neuvostoliitto olisi aseistanut salaa Alabaman neekerit ja että nämä nousisivat yllättäen kapinaan karkottaen kaikki valkoiset Missisipin, Georgian ja Floridan soille... Karkottaisivat heidät sinne täydellisesti ja julistautuisivat Hamin tai joksikin muuksi tasavallaksi. Nimittäisimmekö näiden valkoisten ihmisten kotiinpaluuyrityksiä aggressioksi? Niinkö me tekisimme??? Tai mitä ajattelisimme, jos Neuvostoliitto sanoisi: "Ei, nämä neekerit miehittävät nyt heidät", tai: "Ei, nämä meksikolaiset ovat Texasissa. He julistautuvat suvereeniksi valtioksi. Jättäkää heidät sinne. Teillä on runsaasti tilaa Utahissa ja Nevadassa. Asettukaa jonnekin muualle". Kutsuisimmeko alabamalaisten valkoisten tai texasilaisten kotiinpaluuyrityksiä aggressioiksi? Nyt teidän siis pitäisi kirjoittaa presidentti Kennedy lle ja sanoa: "Emme pidä sitä aggressiona Teidän tarkoittamassanne mielessä, jos nämä ihmiset tahtovat palata kotiinsa Yhdistyneiden Kansakuntien turvauduttua - 15 kertaa viimeisten 12 vuoden aikana - siionisteihin Palestiinan miehityksen aikana salliakseen Palestiinan arabien paluun entisiin koteihinsa ja maatiloilleen".

[Benjamin Freedmanin Willard Hotellissa Washington D.C:ssä vuonna 1961 pitämän puheen litterointi päättyy. Puheen on toimittanut tuolloinen Conde McGinley n isänmaallinen sanomalehti, Common Sense.]

Takaisin