Tervetuloa American Dissident Voices -ohjelman pariin. Olen Kevin Alfred Strom.
Tänään jatkamme Ranch Rescuen Jack Footen haastattelua, ja käsittelemme
eteläisellä rajallamme tapahtuvaa rikollisten muukalaisten maahantuloa sekä
hallituksen kieltäytymistä auttaa amerikkalaisia, jotka ovat tämän hyökkäyksen
uhreja. Ranch Rescue on ryhmä vapaaehtoisia, jotka auttavat yksityisiä
maatilallisia vastustamaan hyökkäyksiä; he lähettävät hyökkääjät takaisin sinne
mistä he tulivat, ja he tekevät kansalaispidätyksiä kun hyökkääjät kieltäytyvät
palaamasta takaisin, kun ovat aseistautuneita, tai kun he ovat univormupukuisia
vieraan vallan joukko-osastoja Amerikan maaperällä. Olitpa aiemmin mitä mieltä
tahansa tästä hyökkäyksestä Amerikkaan, kuunneltuasi Jack Footea, sinulla on
uusi ja parempi tietoisuus tämän sodan mittakaavasta ja vakavuudesta kaikkea
sitä vastaan, mitä Amerikan todella kuuluisi olla.
***
KAS: Jack Foote, kuvailitte vastustajianne "Avointen Rajojen Mafiaksi" - mitä
tämä nimitys tarkoittaa?
FOOTE: Avointen Rajojen Mafia ei ole yksittäinen ryhmä - se on kokoelma näitä
quasi-sosialisteja ja rikollis-muukalaismyönteisiä lakimiehiä, jotka
juoksentelevat ympäriinsä haukkumassa meitä. Sitten he häviävät pimeään kuten
tarkka-ampujat, ilman, että koskaan ottaisivat haasteen vastaan julkisesti
väitellä ja antaa tosiasioiden ja logiikan puhua puolestaan.
KAS: Mikä on heidän ongelmansa teidän kohdallanne? Kuinka jotkut voivat
vastustaa yksityisalueiden suojelua rikollisilta?
FOOTE: Vilkaiskaa Karl Marxin Kommunistista manifestia. Kerro minulle, mikä
kohta numero yksi on.
KAS: Yksityisomistuksen lakkauttaminen.
FOOTE: Kaiken yksityisomistuksen lakkauttaminen. Mielestäni heidän aikomuksensa
ja todellinen päämääränsä on todella selkeä.
KAS: Kuinka monta prosenttia laittomista maahanmuuttajista ei ole meksikolaisia?
FOOTE: No, tuo on mielenkiintoinen kysymys. Koska rajavartiosto ei enää julkaise
- eikä tule julkaisemaan - noita tilastoja. He kerta kaikkiaan kieltäytyvät
paljastamasta amerikkalaiselle kansalle, minkälainen tuo prosenttiluku on. 9.11.
jälkeen he ovat luokitelleet kaiken tuon tiedon "kansallisen turvallisuuden"
alle.
Eräs isoäiti täällä Cochisen piirikunnassa [Arizona] otti valokuvia, jotka hän
lähetti minulle pari päivää sitten - minulla on ne vieläkin tietokoneellani - 40
hengen ryhmästä, johon hän törmäsi juuri kun rajavartiosto pidätti heidät. Hän
pysäytti auton, meni ulos, ja otti valokuvat jokaisesta 40:stä. Yksikään heistä
ei ollut meksikolainen.
KAS: Kuinka hän tiesi tämän?
FOOTE: Hän kysyi paikalla olleelta rajavartijalta, oliko yksikään meksikolainen.
KAS: OK.
FOOTE: Hänelle kerrottiin, että ei, yksikään ei ollut. 40 yhdessä ryhmässä ei
ollut meksikolaisia.
KAS: Mitä he olivat?
FOOTE: No, tuo on todella hyvä kysymys, koska rajavartiosto kieltäytyi
kertomasta, mistä he olivat.
KAS: Minusta vaikuttaa siltä, että kun 90 % rajanylittäjistä selviää jäämättä
kiinni, niin tuo on loistava tapa terroristeille ja kaiken maailman muille
ei-hyväntekijöille saapua USA:han.
FOOTE: Kyllä, pidä mielessä, että 289 000 jäi kiinni verovuonna 2000, mikä
tarkoittaa noin 2.8 miljoonaa onnistuneesti läpipäässyttä - koska jokaisesta
kiinnijääneestä 10 muuta pääsee läpi. Tuo ei ole luku, jonka itse keksin; se
tulee paikallisilta, jotka ovat eläneet tätä painajaista nyt viiden vuoden ajan.
KAS: Mitä muita kansallisuuksia on jäänyt kiinni?
FOOTE: Jemeniläisiä, iranilaisia, irakilaisia, venäläisiä, puolalaisia,
korealaisia, elsalvadorlaisia, ghanalaisia. Toisin sanoen lähes jokaista
maailman kansalaisuutta on jäänyt kiinni täällä jollakin kertaa. Tämä on
Yhdysvaltain rajanylityskohta numero yksi. Koska rajavartiostolla ei enää ole
tarkistuspisteitä valtatiellä Douglasista [Arizona] poispäin, on tämä helpoin
tapa päästä pohjoiseen rajan ylityksen jälkeen. Mikäli pääset rajan yli, sinun
tarvitsee ainoastaan saada kyyti pohjoiseen, koska sinua ei tulla pysäyttämään
valtatiellä. Tästä on tietenkin seurauksena autovarkauksien ja -kaappauksien
huikea määrä. Varastat auton, ja sinä hetkenä, kun pääset kaupungista ulos, on
sinulla ilmainen matka pohjoiseen. Kukaan ei tule pysäyttämään sinua, koska
rajavartiostolla ei ole enää tarkastuspisteitä valtatiellä.
KAS: Kun partiosi kohtaavat jonkun tunkeutuneena yksityisalueelle - ylittämässä
rajaa, ylittämässä tämän henkilön yksityisaluetta - mitä teette?
FOOTE: No, jokainen tapaus on hiukan erilainen. Tässä tapauksessa teemme
seuraavasti: Mikäli he ovat vain tunkeutuneet yksityisalueelle, ja mikäli he
ovat siviilivaatteissa eivätkä aseistautuneita, käskemme heitä heti poistumaan
yksityisalueelta siihen suuntaan, johon maanomistaja on käskenyt.
KAS: Ovatko miehesi aseistautuneita?
FOOTE: Ilman muuta, mutta tämä on heidän oma valintansa. Emme vaadi heitä
kantamaan aseita; annamme heille mahdollisuuden kantaa aseita.
KAS: Eli miehesi käskevät heitä poistumaan?
FOOTE: Mikäli he kieltäytyvät poistumasta - tai kieltäytyvät poistumasta siihen
suuntaan, jonne maanomistaja tai me toimiessamme maanomistajan nimissä heitä
käskemme - silloin yksinkertaisesta tunkeutumisesta tulee rikollinen
tunkeutuminen. Se on rike. Tulemme tekemään siviilipidätyksen kieltäytymisestä
poistua siihen suuntaan, jonne käskemme, tai totaalisesta kieltäytymisestä.
Lisäämme myös kaikki kulut, jotka katsomme aiheutuneen omaisuuden
vahingoittamisesta, varkaudesta, hyökkäyksestä... Olemme siellä etsimässä
rikollista toimintaa isännän kutsumina vieraina. Mikäli kohtaamme
aseistautuneita rikollisia, emme salli heidän jatkaa vaeltelua yksityisalueella
aseistautuneina. Riisumme heidät aseista. Ja teemme siviilipidätyksen muustakin,
kuin pelkästä laittomasta tunkeutumisesta yksityisalueelle. Mikäli heillä on
univormut ja aseet, he eivät ole siviilejä läpikulkumatkalla; he ovat vieraan
vallan armeijaa, ja terroristeja. Osavaltion lakien mukaan emme saa käyttää
tappavaa voimaa ellei sitä meitä kohtaan ensin käytetä, tai meitä sillä uhata.
Siviilirikollisten kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että heidän täytyy osoittaa
meitä aseella tai ampua meitä, ennen kuin voimme vastata tuleen. Jokainen, joka
on käynyt käsiasekurssin, ymmärtää tämän yksinkertaisen periaatteen - et voi
yksinomaan, mielivaltaisesti ja julkisesti ensiksi käyttää tappavaa voimaa. Sen
täytyy olla vastaus uhkaan tai toisen käyttämään tappavaan voimaan. Kuitenkin,
mikäli he ovat aseistautuneita, univormuissa ja käyttäytyvät koordinoidusti ja
suunnitelmallisesti, ovat he osa vierasmaalaista sotilasjoukkoa. Vierasmaalaisen
armeijan tappavuutta kutsumme ilmaisulla "Command, Control and Communications".
Kyky C3:een on tappavuuden määritelmä kaikissa nykyaikaisissa sotilasyksiköissä.
Mikäli he ovat aseistautuneita, univormuissa ja käyttäytyvät koordinoidusti sekä
suunnitelmallisesti, on heidän silkka läsnäolonsa suora, välitön, vakuuttava ja
tappava uhka.
KAS: Miten te vastaatte tuollaiseen uhkaan?
FOOTE: Ammumme heitä kohti. Ei varoitusta. Ei kyselyjä. Mikäli he ovat
aseistautuneita ja univormuissa sekä selvästi vieraan vallan sotilasyksikkö,
avaamme tulen.
KAS: Kuinka usein tätä tapahtuu?
FOOTE: Oli hiton lähellä aikaisemmin tällä viikolla. Kohtasimme meksikolaisia
sotilaita yksityisalueella. Tiedusteluyksikkömme koostui ainoastaan kahdesta
miehestä, joten heitä ei ollut tarpeeksi, jotta he olisivat turvallisesti
voineet avata tulen ja päässeet hengissä pois. Niitä oli seitsemän kertaa
enemmän. Mutta päätimme tulevaisuudessa olla empimättä. Tuo oli viimeinen kerta,
kun he tulevat sille yksityisalueelle. Heillä oli vihreät univormut, ja he
salakuljettivat huumeita yksityisalueelle. Seuraavan kerran, kun sellainen
yksikkö kohdataan, tulemme avaaman tulen - vaikka meitä olisi vähemmän. Meillä
on ollut neljä tällaista kohtaamista yksityisalueella sitten kesäkuun.
KAS: Onko tullut henkilövahinkoja?
FOOTE: Ei. Olemme nähneet heidät neljä kertaa. Emme ole tulittaneet heitä.
Tulemme ampumaan seuraavalla kerralla. Leikkimiset on leikitty tässä vaiheessa.
KAS: Kuinka usein laittomien siirtolaisten ja rajavartijoiden välillä on
ammuskeltu?
FOOTE: Sitä tapahtuu viikoittain. Viime viikolla oli kaksi sellaista
ampumistapausta, sitä edeltävänä viikkona kolme, ja lista jatkuu…
KAS: Täällä American Dissident Voicesissa olemme kertoneet hyökkäyksistä
maatiloihin, raiskauksista ja murhista, joita tapahtuu Etelä-Afrikassa. Onko
mitään vastaavaa tapahtumassa amerikkalaisille? Onko yhtään amerikkalaista
raiskattu, murhattu tai joutunut hyökkäyksen kohteeksi rajalla tänä vuonna?
FOOTE: Kutsun teidät kuuntelijat käymään kotisivuillamme [http://www.ranchrescue.com/], menemään Stories-sivulle, ja lukemaan sieltä
kohdat "Silent War" ja "Silent War 2". Nuo kirjoitti Kerry Morales. Hän on itse
maahanmuuttaja. Hän heräsi sängyssään rikollisen muukalaisen kädet kurkullaan.
Hän asuu Duvallin piirikunnassa, Texasissa. Hänen aviomiehensä on univormua
käyttävä lainvalvoja - eikä hän pysty suojelemaan häntä. Hänen kotinsa on
kahdesti viime vuonna joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Viimeisin kerta oli se,
kun hän heräsi raiskaajan kädet kaulansa ympärillä. Hän puolusti itseään
ottamalla tyynynsä alta 40-kaliiperisen käsiaseensa. Hänen on nukuttava sen
kanssa ollakseen turvassa. Löydät myös "Media Coverage" -sivulta kertomuksen
iäkkäästä Parker Canyon Laken pariskunnasta täältä Cochisesta. He tarjosivat
ruokaa ja juotavaa kolmen laittoman muukalaisen ryhmälle, joka syötyään hyökkäsi
vanhusten kimppuun, hakkasi miehen tajuttomaksi, sysäsi hänet lava-auton
peitetylle lavalle, ja pakotti vaimon ajamaan autoa hakeakseen lisää rikollisia
muukalaisia. Voit myös lukea kertomuksen miehestä, joka tuli kotiin vuonna 2001
täällä Cochisessa, käveli olohuoneeseen, ja löysi 20 rikollista muukalaista
odottamassa häntä. Yksi heistä lähestyi häntä metsästysveitsen kanssa. Hän
puolusti itseään käsiaseellaan. Kaikki rikolliset muukalaiset lähtivät karkuun
takaovesta ja ikkunoista. Hän ei loukkaantunut, ja suurin osa rikollisista
saatiin kiinni. He saivat myös kiinni hyökkääjän - oli melko helppoa tunnistaa
hänet, koska hän oli ainut, jolla oli 38-kaliiperin reikä ruumiissaan. Mutta
syytettiinkö hyökkääjää mistään? Nostiko rohkea lääninsyyttäjä täällä Cochisessa
syytteen tätä rikollista meksikolaista vastaan hyökkäyksestä tappavalla aseella,
tai murhayrityksestä, murrosta, tai kotirauhan rikkomisesta? Ei. 48 tunnin
jälkeen tämä rikollinen muukalainen parsittiin kuntoon sairaalassa paikallisten
veronmaksajien rahoilla ja lähetettiin takaisin Meksikoon. Mitään syytteitä ei
nostettu.
KAS: Sairasta!
FOOTE: Yksityisten maanomistajien, Amerikan kansalaisten oikeudet saavat väistyä
rikollisten meksikolaisten erikoiskohtelun edessä. Jos olet Meksikon
kansalainen, ja olet laittomasti täällä ja jäät kiinni, vaikka olet tehnyt
rikoksen, et kohtaa mitään vakavampaa, kuin yksinkertaisen karkotuksen. Se ei
ehkäise rikoksia. Koska jos olet rikollinen muukalainen Meksikosta, ja jäät
kiinni kävelemästä julkisella kadulla, sinut karkotetaan. Jos jäät kiinni jonkun
toisen olohuoneesta, sinut karkotetaan. Jos jäät kiinni jostain vähäisemmästä
kuin murhasta, sinut ainoastaan karkotetaan. Ja jos teet murhan, sinun ei
tarvitse muuta kuin juosta takaisin rajan yli Meksikoon. Meksiko ei karkota
sinua.
KAS: Se on lupa raiskata, ryöstää ja jopa tappaa.
FOOTE: Kohtaamme ennen pitkää vastaavanlaisen rikosten aallon kuin Rhodesiassa
1970-luvulla, ja sellaisen, joka tapahtuu Etelä-Afrikassa juuri nyt. Nämä
rikolliset vyöryvät rajan yli ja raiskaavat, tappavat ja hohtavat
rankaisemattomuutta. Rajaseudun lääninsyyttäjät ovat myöntäneet
syyttämättäjättämissuojan perustuen ainoastaan kansalaisuuteen ja
maahanmuuttaja-asemaan. Voit tehdä minkä tahansa rikoksen paitsi murhan, ja
päästä kuin koira veräjästä Cochisessa ja suurimmassa osassa muissa raja-alueen
piirikunnista.
KAS: Miksi he tekevät tuota?
FOOTE: Tuo on erittäin hyvä kysymys tutkivalle journalistille kysyä rajaseudun
syyttäjiltä.
KAS: Onko niin, että media ristiinnaulitsisi heidät mikäli he tekisivät asialle
jotain?
FOOTE: Ainut asia, mitä heidän täytyisi tehdä, on noudattaa lakia. Heidän
tarvitsisi ainoastaan sanoa "nollatoleranssi", ei erityiskohtelua. Ei ole kyse
siitä, etteikö heillä olisi työkaluja saatavilla. On kyse heidän
haluttomuudestaan käyttää niitä. Mikäli Amerikan kansalainen tekee samat
rikokset, häntä syytetään aivan varmasti. Mutta jos kyseessä on meksikolainen,
joka on laittomasti tässä maassa ja tekee nämä rikokset, hänen annetaan kulkea
vapaana. Miksi näin? Siinä kysymys, johon tahdon vastauksen.
KAS: Niin minäkin. Tiedämme, että valtakunnallinen media on hiljaa suurimmasta
osasta tästä, mutta onko paikallisessa mediassa ketään, joka olisi puolellanne?
FOOTE: Todellakin. Oli eräs reportteri Douglas Daily Dispatchista, Xavier
Zaragoza. Hänet kutsuttiin tänne toimestamme viikkoja sitten. Hän oli täällä
sinä päivänä, kun maanomistajaisäntämme pidätettiin. Itse asiassa, hän seurasi
Caseytä kaupunkiin lähtiessään täältä. Casey pidätettiin paikallisella
bensa-asemalla. Kun hän seurasi isäntäämme kaupunkiin, ja näki SWAT-ryhmän
iskevän maanomistajaisäntämme kimppuun, hän nousi autostaan ottaakseen kuvia.
Liittovaltion agentit osoittivat häntä konepistooleilla ja käskivät pistää
kameran pois. Heidän seurassaan oli myös paikallisia Douglasin poliisilaitoksen
poliiseja, jotka kertoivat agenteille, että hän oli paikallisen median jäsen.
Hän on laillinen, oikeaksi todistettu lehdistön jäsen - ja he osoittivat häntä
konepistooleilla, koska eivät tahtoneet hänen ottavan kuvia heidän rikoksestaan.
Nämä ovat liittovaltion agentteja, jotka toimivat rikollisesti kansalaisiamme
kohtaan suojellakseen rikollisia, jotka kohtelevat kaltoin maanomistajiamme.
KAS: Julkaisiko Zaragoza tämän lehdessään?
FOOTE: Häntä on peloteltu. Eikä hänen lehtensä anna lupaa puhua tästä.
KAS: Eli teillä on yksi henkilö paikallisessa mediassa puolellanne, mutta hänen
ei anneta puhua tästä. Onko muita?
FOOTE: Meillä on ollut paljon hyviä toimittajia sekä kirjeenvaihtajia
aikaisemmin. Ehkä kaikista urhein oli Rob Krott, joka tuli kanssamme maastoon
operaatio Hawkin aikana Santa Cruzin piirikunnassa lokakuussa 2002. Hän julkaisi
mahtavan kaksiosaisen artikkelin, joka ilmestyi Soldier of Fortune -lehdessä -
erittäin hyvää julkisuutta. Olemme saaneet todella reilua julkisuutta NBC:n
tytäryhtiöltä Tucsonissa, KDOA Channel 4. He tulivat ja tekivät videon, jossa
luovutimme huumeet paikallisille viranomaisille viime vuoden lokakuussa. Ja he
sanoivat sen suoraan: "Katsokaa, nämä ovat vapaaehtoisia, he ovat täällä omalla
rahoillaan ja ajallaan - miksi Santa Cruzin sheriffi kutsuu meitä amatööreiksi,
kun hän ei pystynyt tekemään sitä, mitä me?"
KAS: Hyvä kysymys. No, olen iloinen, että olette saaneet edes jotain reilua
julkisuutta.
FOOTE: Todella vähän.
KAS: Kuulostaa kieltämättä vähäiseltä.
FOOTE: Katsomme asiaa tältä kantilta: joka kerta, kun saamme kielteistä
julkisuutta, levittää se sanaa siitä, mitä täällä tapahtuu, keitä me olemme,
mitä me teemme, ja kuinka meillä sujuu.
KAS: Oletteko kasvamaan päin?
FOOTE: Varmasti. Viime vuonna kasvoimme suunnattomasti - enemmän, kuin kahtena
edellisenä vuotena yhteensä.
KAS: Siitäkin huolimatta, eikö pyrkimyksenne tunnu pieneltä ongelman
laajuudessa? Tarkoitan, että Yhdysvaltojen ja Meksikon raja on 2 000 mailia
pitkä.
FOOTE: No, tarkastelemme tätä yksi askel kerrallaan. On parempi tehdä jotain,
joka ei riitä, kuin olla tekemättä mitään. Koska "ei tarpeeksi" on kuitenkin
enemmän kuin "ei mitään".
KAS: Kuinka monta vapaaehtoista tarvittaisiin turvaamaan koko raja? Mikäli
sinulla olisi, sanotaanko, kahdenkymmenen henkilön partio joka maililla - se
tekisi 40 000 miestä.
FOOTE: Varmasti, mikäli heillä olisi oikeat välineet ja tuki.
KAS: Katsopa asiaa tältä kantilta: Jos meillä on 150 miljardia dollaria
käytettäväksi, jotta voidaan turvata rajat jossain Lähi-Idän valtiossa....
FOOTE: Miksi emme voisi käyttää tuosta puolet tai neljäsosa turvataksemme omat
rajamme?
KAS: Oikein. Jos 40 000 miehen joukot tarvittaisiin, tuollaisella budjetilla
voisimme käyttää 3,75 miljoonaa dollaria per mies noissa joukoissa.
FOOTE: Nimenomaan. Tarvitsemme rajamme turvaamiseen sotavoimia. Se on ainut
asia, joka turvaisi sen kunnolla. Silti oma oikeuskanslerimme on sanonut
julkisesti, että "historialliset ja kulttuuriset" syyt estävät meitä laittamasta
sotavoimia rajalle. Mutta ilmeisesti nuo "historialliset ja kulttuuriset" syyt
eivät koske Meksikon armeijaa - koska meillä on vedenpitävää, selkeää
videonauhaa siitä, kun aseistettu, univormupukuinen Meksikon armeijan osasto
partioi edestakaisin täällä Cochisessa joka päivä. Ero on, että nämä Meksikon
armeijan partiot, jotka toimivat kirkkaassa päivänvalossa kantaen
saksalaisvalmisteisia konepistooleita amerikkalaisissa ajoneuvoissa, eivät ole
suojelemassa Amerikan kansalaisten omaisuutta ja elämää. He ovat täällä
turvatakseen rajat huumeiden salakuljettajille.
KAS: Minusta tuntuu, että jos meillä on varaa turvata Lähi-idän maiden rajat,
voimme myös turvata omamme - tapahtui tämä sitten militarisoidun rajan tai
jonkinlaisen subventoidun vapaaehtoisjoukon avulla.
FOOTE: Joko militarisoit rajan tai hyväksyt, että meillä on avoin kutsu kaikille
terroristeille tulla tänne.
KAS: Minkälaista apua Ranch Rescue tarvitsee?
FOOTE: Tarvitsemme miehiä, joilla on lainvalvonta- ja sotilastaustaa -
erityisesti jääkäreitä, koska sillä tavalla toimimme. Tarvitsemme ihmisiä, jotka
ovat valmiita tulemaan tänne omalla ajallaan ja rahallaan, omin vaattein ja
välinein, ja auttamaan meitä turvaamaan tämän yksityisalueen ja naapureidemme
yksityisalueet - naapureiden, joilta saamme päivittäin tuen ja luottamuksen.
Olemme nyt tilanteessa, jossa tulemme pian työskentelemään maanomistajien ryhmän
kanssa. He omistavat yhteensä 1800 eekkeriä yhdestä maan vaikeakulkuisimmista
huumeidensalakuljetusreitistä. Meillä on ryhmä vapaaehtoisia heidän
yksityisalueellaan juuri nyt, tänään, kun puhumme. Samaan aikaan kun
keskustelemme, tarkkailen koko ajan radiota ja kuuntelen viestejä heiltä, jotta
tiedän, mitä sillä yksityisalueella tapahtuu. Tarvitsemme enemmän juuri
sellaisia miehiä. Tarvitsemme myös miehiä ja naisia, jotka osaavat käyttää
radiota, käyttää videokameraa, ajaa ajoneuvoa kuljettaakseen vapaaehtoisiamme
edestakaisin, laittamaan ruokaa, kertomaan medialle, kirjoittamaan artikkeleita.
Tarvitsemme kaikenlaista tukea ja rakennusvapaaehtoisia. Yritämme rakentaa
konkreettisia rakennuksia tälle yksityisalueelle majoittamaan ylimääräisiä
vapaaehtoisia ja säilyttääksemme tarvikkeita. Lahjoituksia virtaa sisään -
pidämme aina rahasta, mutta pidämme myös sellaisista asioista kuten ruoka,
pimeänäkölaitteet, videokamerat - kaikesta, jonka voit kuvitella auttavan
pyrkimystämme kokonaisuudessaan. Saimme juuri kuukausi sitten erittäin anteliaan
lahjan mieheltä, joka siivosi varastoaan Teksasissa. Hän lahjoitti meille
kokonaisen ammusten lataussarjan, jollaista en ole koskaan ennen nähnyt. Siinä
lahjassa täytyi olla 10 000 dollarin edestä lataustarvikkeita. Se oli todella
anteliasta. Ihmiset ovat tarjoutuneet lahjoittamaan meille hevosiaan, tai omaa
aikaansa hevospartiona. Se on todella tehokasta täällä. Mad Mike Williams
Soldier of Fortunesta on ollut täällä. Mike Williams on 78-vuotias, eikä pysty
ratsastamaan hevosella, eikä raahaamaan reppua kentällä, mutta hän toi mukanaan
vuosikymmenten kokemuksen sotilaana olemisesta. Mike taisteli Kongossa
60-luvulla. Hän taisteli Rhodesiassa 70-luvulla. Hän perusti yksikön nimeltä
Grey’s Scouts, jota hän myös johti taktisena komentajana. Hänen kokemuksensa
johtaa ratsailla toimivaa jääkäriyksikköä on ollut meille verrattoman arvokasta,
luoden perustukset oman hevosilla toimivan partion luomiselle.
KAS: Jack, kuulostat erittäin innostuneelta. Onko tästä tullut elämäsi
keskipiste?
FOOTE: Siitä on alkanut tulla - paljolti vaimoni harmiksi. Koska käytän niin
paljon aikaa tähän, hän kutsuu Ranch Rescueta rakastajattarekseni. Kaikkien
täytyy ymmärtää, että tämä on taistelu, jossa olemme, ja joka ei ole pelkästään
hiljainen sota; tästä on tullut ampumasota täällä rajalla. Luoteja ammutaan
tällä rajalla vähintään kerran viikossa - ellei peräti joka ilta.
KAS: Ja tämä tapahtuu rajoitetun alueesi sisällä, niinkö?
FOOTE: Joka puolella tätä rajaa, jos joku tulee kertomaan "tämä tapahtui viime
yönä", en enää ylläty asiasta.
KAS: Kuinka kiinnostuneet voivat tavoittaa sinut, Jack?
FOOTE: Menemällä nettisivuillemme http://www.ranchrescue.com tai lähettämällä
minulle sähköpostia osoitteeseen volunteer@ranchrescue.com. Siellä on linkkejä
kirjoittamiimme artikkeleihin joita on kirjoitettu tapahtumista rajalla. Siellä
on jopa tarina siitä, kuinka eräs heppu onnistui salakuljettamaan elefantin - en
ole keksinyt tätä itse. Katso riittävän alas media-tarinoiden listaa - tämä
heppu oikeasti salakuljetti elefantin rajan yli, läpi tullin tarkistuspisteiden.
KAS: Jos pystyt salakuljettamaan 8 000 ihmistä päivässä, niin luulen, että voit
myös salakuljettaa elefantin.
FOOTE: En pystynyt vastustamaan tuon laittamista sinne; se oli pakko pistää.
KAS: Voivatko ihmiset tavoittaa sinut kirjeitse?
FOOTE: Kyllä. Osoite on nettisivuillamme, mutta mikäli tahdot ilmoittaa sen
täällä, se on Post Office Box 2684, Douglas AZ 85608, USA. Tai voit soittaa
meille tänne Camp Thunderbirdiin. Numero tänne on 520-364-3966. Jos joudut
vastaajaan, puhumme juuri puhelimessa.
KAS: Onko jotain muuta, mitä tahtoisit lisätä ennen kuin lopetamme ohjelman?
FOOTE: Asia, joka kaikkien täytyy ymmärtää Ranch Rescuesta on se, ettemme ole
näiden maanomistajien ensimmäinen valinta. He tahtoisivat mieluummin soittaa
jollekin hallituksessa, jolle he maksavat vaivalla ansaittua rahaa veroina,
jotta he tulisivat ja suojelisivat heidän omaisuuttaan - turvatakseen kotinsa ja
perheensä - pitämällä lait voimassa. He soittavat Ranch Rescueen viimeisenä
keinona koska ei ole ketään muuta, joka tulisi ja antaisi uskottavan pelotteen.
Seisomme rintarinnan näiden maanomistajien kanssa, jotka ovat kutsuneet meidät.
Ja rintarinnan osoitamme hallitustamme ja sanomme kaikille heille: Joko te
pidätte nämä rikolliset poissa mailtamme, tai Jumalan nimeen, me pidämme.
KAS: Kiitos Jack Foote. Kiitos sinulle isänmaallisista ja inhimillisistä
teoista, ja kiitos vielä kerran kun tulit American Dissident Voices -ohjelmaan
vieraaksi.
FOOTE: Kiitos sinulle tästä mahdollisuudesta puhua kuuntelevalle yleisöllesi.
***
Ranch Rescue tarjoaa suojelua maanomistajille rajamme varrella. National
Alliance tarjoaa suojelua geneettiselle perimällemme, jota ilman ei olisi mitään
suojelemisen arvoista.
Annamme tänään erikoiskiitokset National Vanguardin apulaistoimittajalle Ben
Parkerille, joka järjesti tämän haastattelun. [http://www.tinyurl.com/zmkg]
Antakaa minun käyttää hetki tästä Yuletide-kaudesta kiittääkseni kaikkia, jotka
ovat tehneet National Alliancesta ja National Vanguardista menestyksen vuonna
2003. Kiitos kaikille teille, jotka ovat uskollisesti seisseet rinnallamme kun
valvottu media ja huhujenlevittäjät käynnistivät valhekoneensa. Kiitos kaikille
teille, jotka ovat lahjoittaneet rahaa, ostaneet kirjoja ja CD:itä, ja tilanneet
lehtiämme. Erityisesti kiitos kirjailijoillemme ja toimittajillemme, jotka ovat
tehneet julkaisuistamme sitä, mitä ne ovat tänään. Kiitos kaikille teille
suurisydämisille miehille ja naisille, jotka välittävät korvaamattoman kauniin
ja luovan rotumme tulevaisuudesta. Yhdessä nousemme yhä korkeammalle vuonna
2004, kun teemme rohkean matkamme ensimmäiset askeleet, joidenka uskomme
johtavan tähtiin. Hyvää Yulea jok’ikiselle teistä!
Ensi viikkoon, tässä Kevin Alfred Strom muistuttamassa sinua Richard Berkeley
Cottenin sanoista: "Vapaus ei ole ilmaista, vapaat ihmiset eivät ole
tasa-arvoisia, ja tasa-arvoiset ihmiset eivät ole vapaita."
