American Dissident Voices -lähetys 19.4.2003.
Tervetuloa American Dissident Voicesin pariin.
Tänään jatkamme sarjaa, jonka ovat tehneet
ADV-tutkija Hadding Scott ja allekirjoittanut,
Kevin Alfred Storm. Tänään esitämme osan 2,
Elämää todellisuudessa.
Tällä viikolla en aio käyttää paljoa aikaa sen
todistamiseen, että sionistijuutalaiset ovat
tämän sodan ja sotien sarjan päätekijöitä. Tämä
tosiseikka näyttää tällä hetkellä olevan jo
laajalti ymmärretty. Jos se ei ollut riittävän
selvää aiemmin, niin nyt viimeistään kaiken
pitäisi olla selvää, kun Syyriaa uhataan, koska
sen oletetaan antaneen turvapaikan Irakin
johtohahmoille, joiden kuuluisi kaiken järjen
mukaan saada turvapaikka, koska heitä vastaan
esitetyt syytökset - että heillä olisi Irakilta
kiellettyjä joukkotuhoaseita - ovat osoittautuneet
valheellisiksi. Syyrialaiset ovat myös
aiheellisesti huomauttaneet, että Israel on
alueen suurin joukkotuhoaseiden valmistaja ja
hallussapitäjä, joten Israelin taholta esitetyt
syytökset ovat kuin pata kattilaa soimaisi,
varsinkin kun USA tukee Israelia ja omistaa
myös joukkotuhoaseita.
On täydellisen selvää, että Syyriaa vastaan
esitetyt syytökset on tehty juutalaisten
puolesta, ja tämä on puolestaan selventänyt
myös Irakin sotaretken motiivit niillekin
ihmisille, jotka eivät niitä aiemmin nähneet.
Koko homman juutalaisuus on tullut niin
selväksi, että jopa valtavirralle tarkoitetuissa
talk show -ohjelmissa keskustellaan siitä,
vaikkakin pelkurimaiseen ja kiertelevään tapaan.
Joten sen sijaan, että puhuisin tällä viikolla
siitä, kuka on vastuussa, puhunkin siitä, kuinka
meitä on manipuloitu - ja kuinka olemme antaneet
itseämme manipuloitavan. Jotta voisimme hoitaa
juutalaisongelman, meidän tulee immunisoida
itsemme heidän levittämäänsä hulluutta vastaan,
hulluutta, joka saa ihmiset valtaamaan ja
tuhoamaan maapallon toisella puolella olevan
maan, joka ei ole tehnyt meille mitään pahaa.
Tässä tapauksessa immunisointi on itsekurin
ja älykkyyden harjoitus.
Eläkkeellä oleva eversti W. Patrick Lang,
"erikoisjoukkojen upseeri, ja pitkäaikainen
Lähi-Idän tiedustelun asiantuntija", sanoi
PBS:n uutislähetyksessä jotain, joka todella
herätti mielenkiintoni. Kommentoidessaan Irakin
tiedotusministeri Mohammed Saeed al-Sahafin
esityksiä Lang esitti seuraavan yleistyksen
Lähi-idän ihmisistä:
"Yksi silmiinpistävä asia tiedotusministerin
tämänpäiväisessä raportissa oli sen täydellinen
epätodellisuus amerikkalaisten tilanteen
suhteen. Ja uskoisin, että Dave (eversti Davis)
on kanssani samaa mieltä siitä, että tämä
kuuluu tämän paineen alla olevan maailmanosan
kulttuuriin - tämä, että ihmiset luovat
maailman illuusioidensa, ihanteidensa, halujensa
ja sen, kuinka he haluaisivat asioiden olevan,
pohjalta ja sitten elävät tässä maailmassa.
Ja kun he sitten joutuvat kovan paineen ja
stressin eteen, heille on suunnattoman vaikeaa
päästä ulos tästä haavemaailmasta ja kohdata
se, mitä oikeasti on meneillään." (PBS News
Hour, 4. huhtikuuta 2003
http://www.pbs.org/newshour/bb/military/
jan-june03/analysis_04-04.html)
Eversti Langin kommentit olivat mielestäni
silmiinpistäviä monesta eri syystä. Ensinnäkin,
koska Irakin tiedotusministerin päivittäiset
raportit eivät olleet sen epärealistisempia
kuin oman hallituksemmekaan. Itse asiassa hänen
väitteissään oli ainakin totuuden siemen, vaikka
hän liioittelikin, kuten silloin, kun hän sanoi
Irakin joukkojen vallanneen Saddamin kansainvälisen
lentokentän takaisin, vaikka tosiasiassa vain
osa lentokentästä oli vallattu takaisin ja
siitäkin taisteltiin vielä. Kun tiedotusministeri
väitti, etteivät amerikkalaisjoukot pitäneet
hallussaan mitään Irakin osaa, sekin oli
liioittelua, mutta ei yhtään pahempaa, kuin
oman hallituksemme ja joukkoviestimemme sanomiset.
Toinen syy oli se, että eversti Langin havainnot
Lähi-idän ihmisistä koskevat myös juutalaisia,
jotka pitävät kotiseutunaan samaa aluetta kuin
irakilaisetkin.
Olemme nähneet, kuinka sionistit ovat olleet
maailmanlaajuisen arvostelun alla, ja kuinka he
ovat tilastojen pohjalta vaarassa menettää
juutalaisvaltionsa. Tämä on asiallinen pelko,
joka vahvistaa juutalaisvainojen kompleksia,
jota juutalaiset ovat yrittäneet pitää yllä.
Ratkaisun tähän ahdinkoon toi Israelin
kenraalien kaveri Paul Wolfowitz, juutalainen,
joka kertoo Donald Rumsfeldille, mitä ajatella
ja sanoa. Olemme nähneet, että Wolfowitzin
ennuste kiitollisen Irakin helposta
valloituksesta oli joko harhaluuloinen tai
erityisen epäonnistunut esimerkki juutalaisten
myyntityöstä. Wolfowitz on juuri kuin Irakin
tiedotusministeri; hän on luonut ruusuisista
skenaarioista koostuvan fantasiamaailman,
johon hän haluaa uskoa jotta hänen aikeensa
tulisivat täytetyiksi. Hänen aikeensa on
tietenkin sionismi, juutalaisvaltion tukeminen
jopa Amerikan kustannuksella.
Tämän lyhyen perinteisen sodan aikana sekä
me että irakilaiset olemme olleet psykologisen
sodankäynnin kohteena. Se on kaunis tapa sanoa,
että hallituksemme ja media ovat valehdelleet
siitä, mitä on tekeillä. Ne ovat kertoneet
meille valheen toisensa jälkeen saadakseen
meidät uskomaan, että sota oli oikeutettu,
moraalinen ja varma onnistumaan ja että
maailma rakastaisi meitä siitä hyvästä. Olen
listannut ja järjestänyt joitakin niistä
valheista, joita meille on kerrottu tämän
Irakin sodan aikana. On hyvä tutkia näitä
valheita tarkkaan ja jälkiviisaudella, koska
näyttää siltä, että meitä ajetaan toiseen
sotaan, jossa samanlaisia valheita tullaan
käyttämään uudestaan.
Yleisin teema amerikkalaispropagandassa oli
se, että voitto olisi helppo koska Irakin
hallinto murenee. Meille kerrottiin, että:
1. Tariq Azizia ammuttiin selkään, kun hän
yritti paeta Irakista Turkkiin.
2. Saddam Hussein kuoli maaliskuun 19.
päivän ohjusiskussa, jolla George W. Bush
aloitti sodan. Jotta tämä väite voitiin
pitää hengissä, meidän oletettiin uskovan,
että Saddam osasi ennakoida oman kuolemansa,
tietäen mitä olisi tapahtumassa hänen
kuolemansa aikaan ja että hän käyttäisi
tätä ennakkotietoaan tehdäkseen itsestään
videonauhoja saadakseen maailman uskomaan
hänen olevan hengissä vaikka hän oikeasti
olisi kuollut.
Lisäksi meidän oletettiin uskovan, että
Saddam halusi saada itsensä kuvatuksi
huonokuntoisena ja lasit silmillä päivä
kuolemansa jälkeen esitetyssä videonauhassa.
(http://www.cbsnews.com/stories/2003/03/20/
earlyshow/main544812.shtml)
ja puhuen häthätää kyhätyn valkoisen
kangastaustan edessä, molemmilla kerroilla
ennustaen kuolemansa jälkeisiä tapahtumia.
Mikä viekas pirulainen se Saddam onkaan
(tai olikaan)!
Tarvitaan todella vilkas mielikuvitus tuollaisen
uskomiseen. Kuitenkin monet amerikkalaiset uskoivat
siihen. Toinen teoria näistä kahdesta Saddamin
puheesta oli, että sen esitti yksi hänen kuuluisista
kaksoisolennoistaan. Muistan, että joitakin vuosia
sitten meille kerrottiin, että Saddamilla oli
viisikymmentä sellaista kaksoisolentoa. Nykyään
suositumpi luku on ollut kuusi, mutta näitä kuutta
on kirurgisesti muutettu, jotta vain tarkka
asiantuntijatutkimus heidän kuvistaan paljastaisi
hämäyksen. Viimein Martin Sieff kirjoittaessaan
UPI:lle sanoi, että ei ollut mitään kaksoisolentoja:
"Hänen turvallisuus- ja tiedustelupalvelunsa
eivät koskaan olleet riittävän taitavia hämäyksessä
ja maskeerauksessa voidakseen vakuuttavasti
esittää kaksoisolentoja, joita ei olisi helppo
erottaa lähietäisyydeltä."
(http://www.upi.com/view.cfm?StoryID
=20030413-082221-7983r)
Joten näyttää siltä, että yritys selittää Saddamin
esiintymiset kaksoisolennoilla ovat harhaanjohdettuja.
"Saddam on kuollut" -huhua pidettiin yllä, kunnes
Saddam itse esiintyi kahteen kertaan samana päivänä,
huhtikuun neljäntenä. Jopa tällöin oli yrityksiä
kiistää, että Saddam todella oli pitämässä puhetta,
ja yrityksiä väittää, että videonauha Saddamista
kävelemässä Bagdadin katuja olisi vanhaa materiaalia,
vaikka taustalla näkyikin savupilviä.
Toisen ohjusmurhayrityksen jälkeen, tankkien
tunkeuduttua Bagdadiin ja kaikkien kommunikaatiolinjojen
kaaduttua huhut Saddamin kuolemasta herätettiin
uudelleen henkiin, ja tällä hetkellä ei ole
tietoa siitä, mikä on totuus.
3. Jatkuvan "Saddam on kuollut" -rummutuksen
ohella toinen väite oli, että hänen hallituksensa
on murtumassa, joko hänen ympäriltään tai hänen
poissaolonsa takia, ja että tasavaltalaiskaartin
johtajat eivät kyenneet kommunikoimaan Saddamin
kanssa. Tämä tarina hajoavasta hallituksesta
levisi heti ensimmäisten ohjusiskujen jälkeen.
Seuraavana päivänä yksi CNN:n kuuluttajista
kysyi innoissaan Peter Arnettilta Bagdadista
pystyikö hän näkemään ympärillään merkkejä
tästä oletetusta kaaoksesta. Arnett vastasi,
että väite oli absurdi, että kaikki Bagdadissa
meni normaalisti ja että ajatus jostakusta
Bagdadissa, joka ei pystyisi kommunikoimaan
tasavaltalaiskaartin komentajien kanssa oli
naurettava, koska viestit voitaisiin lähettää
vaikka taksilla, jos muut keinot eivät toimisi.
4. Oikea petos, joka esitettiin jo varhain
sodassa, oli Irakin 51. panssaroidun
jalkaväkidivisioonan antautuminen, missä vain
yksi upseeri oli antautunut. Irakin
tiedotusministeri oli oikeassa kiistäessään
antautumisen ja amerikkalaismedia oli väärässä.
5. Amerikkalaiset TV-lähetykset, jotka tehtiin
Irakin yllä lentäneestä lentokoneesta väittivät,
että ajatollah kehotti Irakin shiiamuslimeja
olemaan vastustamatta amerikkalaisten invaasiota,
ja kuultiin myös erään everstin suusta Fox News:n
-ohjelmassa "Hannity & Colmes", että tämä ajatollah
kehotti shiioja olemaan vastustamatta liittouman
joukkoja, vaikka ajatollahin toimisto oli
tiedottanut, ettei tämä ollut totta.
***
Toinen huomaamani sotapropagandan teema oli, että
vihollinen on "paha". Tämä teema voidaan jakaa
kahteen osaan: sotarikostarinoihin, joiden tarkoitus
on saada kuulija uskomaan, että jos irakilaiset
eivät olleet tehneet pahaa aiemmin, niin ainakin
nyt he ovat niin tehneet. Sama koskee tarinoita
julmuudesta viattomia kohtaan. Molemmilla
tällaisilla tarinoilla on niin voimakas vaikutus
kuulijaansa, että nämä harvoin pohtivat onko
tarinassa mitään järkeä.
Sodan aikana oli monia tarinoita rikoksista, jotka
eivät olleet totta. ADV:n vakiokuuntelijat tietävät
jo, että Husseinia vastaan esitetty suurin syyte,
kaasutettujen kurdien tarina, on valhetta, ja että
ne noin sata kurdia jotka kuolivat al Halabjassa
1988, kuolivat etenevien iranilaisjoukkojen
levittämään syanidikaasuun.
Kun otetaan huomioon Saddam Husseinin hallituksen
mustamaalaus, joka on jo mennyt niin pitkälle,
että kenraali Ali Hassan al-Majid on nimetty
"kemikaali-Aliksi" oletetun kurdeja vastaan
tapahtuneen kaasuhyökkäyksen takia, ei ole
yllättävää, että monet reportterit tulkitsivat
kaiken Irakissa näkemänsä pahimmalla mahdollisella
tavalla.
Ehkä muistatkin mieltäylentävän tarinan
brittikommandosta, jonka resuinen kypärä oli
pelastanut hänet irakilaisluodeilta. Huhtikuun
15. CNN paljasti seuraavaa tästä tarinasta:
"Brittiläinen sotilas huijasi mediaa, kun hänet
kuvattiin ihmepelastuksen kokeneena ja neljä
luotia kypäräänsä saaneena. Kommando Eric
Walderman, 28, ei ollut lähelläkään kypäräänsä
kun hänen oman, Irakissa palvelevan yksikkönsä
jäsenet ampuivat siihen. Kypärä oli laitettu
Waldermanin repun päälle, kun merijalkaväen
sotilaat alkoivat ampua lähellä ollutta
räjähtämätöntä panssarintorjunta-asetta. Lehdet
ympäri maailmaa kertoivat kuvan kera tarinaa
"ihmepelastuksesta". Tapaus sattui Umm Quasrin
taistelun edellä Etelä-Irakissa sodan alkuvaiheissa.
Walderman ei antanut haastattelua, mutta ei
estänyt toimittajia uskomasta, että kypärä oli
ollut hänen päässään, kun luodit osuivat siihen."
(http://www.cnn.com/2003/WORLD/meast/04/15/
sprj.irq.helmet.bullets/index.html)
Tämä oli humoristinen esimerkki suuntauksesta,
joka vaikuttaa myös paljon surullisemmissa
tapauksissa, joilla on myös suurempi
vaikutus psyykeemme.
Harhaan kääntyneen armeijan huoltoryhmän sieppauksen
jälkeen, kun ryhmän jäseniä näytettiin al-Jazeeralla,
osa elossa ja osa kuolleina, annettiin heti ymmärtää,
että kaikki viisi näytettyä kuollutta sotilasta oli
teloitettu, ja ainoa todiste tästä oli, Saddamin
joukkojen "aikaisempien julmuuksien" lisäksi, se,
että yhdellä sotilaista oli päävamma.
Muistan radion talk show -isännän puhuneen tästä
kuin se olisi varmaa, nähtävästi tehden kaikkensa
saadakseen kuuntelijansa raivon valtaan oletetun
amerikkalaissotavankien teloituksen tähden. En
ymmärrä hyppäämistä sellaiseen johtopäätökseen
niin pienen todistusaineiston pohjalta. Olin jo
tietoinen siitä, kuinka helposti irakilaisten
sotarikoksista valehdeltiin, ja tämä kyseinen
syytös vaikutti varsin epäilyttävältä minusta,
ja sen pitäisi kyllä vaikuttaa epäilyttävältä
kaikista, jotka tietävät mitään ja osaavat
ajatella. Muistin, että Saddam Hussein tarjosi
sotilailleen mittavia rahapalkkioita, ja että
elävästä sotavangista sai tuplapalkkion kuolleeseen
verrattuna. En myöskään ymmärrä, miksi tämän
huoltoryhmän jäsenistä osa oli teloitettu, ja
osaa ei. Ilmeisesti keksittäessä sotarikostarinoita
ei tarvita selityksiä, jotta ihmiset uskoisivat niihin.
Kun äskettäin löydettiin amerikkalaisvankeja
Tikritin ulkopuolelta, paljastui, että yhtäkään
näistä "teloitetuista" sotavangeista ei ollut
oikeasti teloitettu, vaan he kuolivat taistelussa.
Hylätyn ruumishuoneen löytymisen Etelä-Irakista
oletettiin automaattisesti liittyvän Irakin
hallinnon julmuuksiin, ja yksityiskohta, jonka
mukaan "monia oli ammuttu päähän", heitettiin
ilmaan tämän tulkinnan tueksi. Lopulta kävi
ilmi, että nämä ruumiit olivat vuonna 1988
sodassa kuolleita iranilaissotilaita, jotka
oli sijoitettu siihen rakennukseen osana
Irakin ja Iranin välisen maallisten jäännösten
vaihtoa. Kun tämänkaltainen sotarikostarina
tulee ilmi, ja siinä on raskauttava yksityiskohta,
kuten "monia oli ammuttu päähän", pyri pitämään
jostain kiinni, jottet tule harhaanjohdetuksi,
koska tämän kaltaisia yksityiskohtia on helppo keksiä.
Adnan Shaker on shiiamuslimi, joka sanoi joutuneensa
kidutetuksi Saddam Husseinin hallituksen toimesta.
Washington Post, sitten MSNBC ja nyt Newsweek ja
FreeRepublic.com ovat esittäneet Shakerin todistajana
baath-hallinnon brutaaliudesta. En epäile, etteikö
Irakissa olisi kidutuksen uhreja, näyttäähän kidutus
olevan siinä maailmankolkassa ihan vakiokäytäntö -
ainakin Israelissa. En halua oikeuttaa tai puoltaa
kidutuksen käyttöä, vaan jätän sen Harvardin
juutalaiselle lakiprofessorille Alan Dershowitzille
(kyseinen kyömynenä kannattaa kidutuksen käyttöä
'terrorismista' epäiltyjen kuulusteluissa HR. huom.).
Mielestäni on kiintoisaa, kuinka tämä yksi oletettu
uhri saa näin laajaa julkisuutta. Washington Postin
artikkeli oli kuitenkin paljon yksityiskohtaisempi
kuin MSNBC:n, todennäköisesti, koska MSNBC:llä oli
aikaa pohtia mitä jättää artikkelissa mainitsematta.
Washington Postin artikkelissa on asioita, jotka
mitätöivät Adnan Shakerin uhristatuksen. Siinä
mainitaan, että Shaker otti vuonna 1999 osaa
vallankumousyritykseen ja pyrki perustamaan
shiiavaltion. Ohimennen mainitaan myös, että Shaker
tunnusti tappaneensa seitsemän ihmistä (Susan B.
Glasser, "Bearing Wounds, Shiites Return to Torture
Chamber", Washington Post, 9. huhtikuuta 2003). Tämä
tiedonmurunen on sopivasti jätetty pois MSNBC:n
ja Newsweekin artikkeleista, joten et saa muuta
kuvaa kuin Saddam Husseinin poliisin mielivaltaisesta
väkivallasta. Olen osoittanut Eric Waldermanin ja
hänen ammutun kypäränsä avulla median huolimattomuutta.
Tämä on kuitenkin enemmän kuin huolimattomuutta.
Tämä on puolueellisuutta hulluuteen saakka. On
selkeästi tahallista medialta, että se jättää
vähälle huomiolle sen tosiasian, että mies jota
meidän tulisi sympatiseerata, onkin itse asiassa
murhaava uskonnollinen fanaatikko.
Kun Jessica Lynch pelastettiin vartioimattomasta
irakilaissairaalasta al-Nasiriyahista jossa hän
sai lääkärin hoitoa, raportoitiin aluksi, että
hän kärsi useista ampumahaavoista ja puukotushaavasta,
vaikka hänen vanhempansa sanoivat kaiken tämän
olevan valhetta. Silti seuraavana päivänä CNN:n
Wolf Blitzer väitti, että sotamies Lynch oli
"täynnä ampumahaavoja". Esitettiin yös väite siitä,
että häntä kidutettiin. Shiialakimies, joka
oletetusti kertoi Lynchin sijainnin näki, kuinka
eräs mies löi häntä kahdesti. Tämä on kuitenkin
vielä vahvistamatta, ja uskon, että myös tämä on
enemmän mielikuvitusta kuin todellisuutta. Tässä
tapauksessa näyttäisi olevan kyseessä yhdistelmä
huolimattomuutta Blitzerin osalta, ja mahdollisesti
mustamaalausta lakimiehen osalta.
Huomaan, että tämän lähetyksen aika on lopussa,
joten jatkamme taas ensi viikolla pitäen sinut
ajan tasalla sotatapahtumista. Jatkamme myös
analyysiamme median ja sodan kannattajien
valheista, kuten:
Oliko Hussein "toinen Hitler"? Entä sodan syy,
kemialliset aseet? Entä kemiallisten aseiden käyttö
ja niiden muodostama puolustusjärjestelmä Bagdadin
ympärillä? Entä Irakin kansan "ilo" "vapauttamisen"
jälkeen? Oliko Saddamilla todella terroristeja
maassa? Miten Israelin tiedustelupalvelu käyttää
joitain islamilaisia terroristeja pelinappuloinaan?
Kuinka monta terroristia löydettiin, ja keitä he
oikein olivat? Yrittikö Saddam todella murhauttaa
George Bush vanhemman? Ja miksi meidän pitäisi
välittää, jos maailman toisella laidalla asuvasta
ei-valkoisesta diktaattorista kerrotaan valheita?
Liity mukaamme ensi viikolla kuuntelemaan viimeistä
osaa sarjasta "Sota meitä vastaan", tekijöinä Hadding
Scott ja allekirjoittanut, Kevin Alfred Storm.
