Pernaruttomurhista -- kaikkien aikojen pahimmasta bioterrorismitapauksesta
Amerikan maaperällä -- on puhuttu vain vähän sen jälkeen kun
uuskonservatiivit saivat Lähi-Idän sotansa, ja ne pysyvät virallisesti
selvittämättöminä. National Vanguardin tutkija Robert Pate tarkastelee
todistusaineistoa objektiivisesti ja löytää keinot, motiivin ja tilaisuuden
sionistiselle valtarakennelmalle.
Tämän päivän ohjelman kirjoitti National Vanguardin tutkija Robert Pate ja
sern sovitti lähetykseen allekirjoittanut. Se perustuu herra Paten
artikkeliin viimeisimmässä National Vanguardin painetussa lehdessä, "The
Anthrax Mystery: Solved." ("Pernaruttomysteeri: Ratkaistu.", suom. huom.).
Se on yksi kaikkein vaikuttavimmista ja tärkeimmistä jutuista mitä olemme
kertoneet sen jälkeen kun tämä ohjelma aloitti 1991. Pernaruttomurhat, jotka
alkoivat vähän 9-11 -terrorihyökkäysten jälkeen, pysyvät virallisesti
selvittämättöminä. Oliko tässä bioterrorismitapauksessa kyse arabien
hyökkäyksestä amerikkalaisia vastaan, koska he "vihaavat vapauttamme"? Oliko
se "kotimaisen terroristin" työtä, jota motivoi viha Yhdysvaltain mediaa tai
hallitusta kohtaan? Tulette kuulemaan todistusaineiston, eikä
todistusaineisto osoita mihinkään näistä edellämainituista: Sen sijaan se
osoittaa pernaruttomurhien olevan ulkomaisen tiedustelupalvelun operaatio,
jolla oli valmiudet ja motiivit, jotka ovat identtiset murhaavan Israelin
Mossadin kanssa. Kuunnelkaa todistuaineistoa ja päättääkää itse, kun
American Dissident Voices esittää ohjelman "Pernaruttomurhat: Israelin
yhteydet tapaukseen", osa 1.
---------------------------------------------
Lokakuun 4. päivänä 2001 reportterit Floridassa ilmoittivat ensimmäisestä
tapauksesta 25 vuoteen, jossa henkilö sai kuolettavan
pernaruttobakteeri-tartunnan. Seuraavana päivänä Robert Stevens,
valokuvatoimittaja, joka työskenteli floridalaiselle iltapäivälehti Sunille,
kuoli. Hänen kuolemansa oli pernaruttomysteerin, Amerikan pahimman -- ja
hämmentävimmän -- bioterrorismitapauksen alku. Päivää myöhemmin nejä muuta
henkilöä New York Cityssä ja Washington D.C:ssä tulisivat kuolemaan
pernaruttoitiöistä, joita vuoti saastuneista kirjeistä, jotka oli lähetetty
postin kautta. Seitsemäntoista muuta tulisi saamaan tartunnan, ja satoja
miljoonia dollareita tultaisiin käyttämään saastuneiden toimistorakennusten
ja postitoimistojen puhdistamiseen. Kaikki nämä tapaukset tulivat vain
muutamia päiviä syyskuun 11. päivän tragedian jälkeen. Näytti siltä, että
terroristit olivat iskeneet jälleen, mutta tällä kertaa hyökkäys oli
biologinen.
Tutkijat uskovat, että pernaruttoitiöitä sisältäviä kirjeitä postitettiin
seitsemän. Neljän seitsemästä ajatellaan tulleen postitetuiksi samana
päivänä ja osoitetun suurimmille mediataloille New York Cityssä, jotka
olivat ABC News, CBS News, NBC News, ja New York Post. Näistä vain NBC:n ja
New York Postin kirjeet löydettiin. Kirjeiden, joiden uskotaan olleen
osoitettu ABC Newsin ja CBS Newsin toimistoille, aiheuttivat
pernaruttotulehdusten puhkeamisen kahdelle henkilölle. Yksi oli
seitsemänkuinen poika, jonka hänen äitinsä, ABC Newsin tuottaja, oli tuonut
toimistoille; toinen oli Dan Ratherin avustaja CBS:llä. Näitä kirjeitä ei
koskaan löydetty.
Kahdessa löydetyssä kirjeessä oli sama lähettäjän osoite, mutta ne oli
leimattu syyskuun 18. päivänä 2001 New Jerseyn Trentonissa. Ne sisälsivät
identtiset viestit, jotka olivat osoittavinaan, että syylliset olivat
islamilaisia terroristeja. Viesteissä luki:
"09-11-01, THIS IS NEXT, TAKE PENACILIN [sic] NOW, DEATH TO AMERICA, DEATH
TO ISRAEL, ALLAH IS GREAT."
("11.9.2001, TÄMÄ ON SEURAAVA, OTA PENISILLIINIÄ [sic] NYT, KUOLEMA
AMERIKALLE, KUOLEMA ISRAELILLE, ALLAH ON SUURI.", suom. huom.)
Uskotaan myös, että pernarutolla käsitelty kirje lähetettiin National
Enquirer -lehdelle.
Mielenkiintoista on, että nämä huijauskirjeet, jotka väittivät sisältävänsä
pernaruttoa, lähetettiin päivää myöhemmin St. Petersburgin kaupungista
Floridasta. Kuitenkin pernaruttoitiöiden sijaan nämä kirjeet sisältivät
harmiton ainetta, jota jotkut kuvailivat talkkia muistuttavaksi jauheeksi.
Yksi näistä huijauskirjeistä osoitettiin taas NBC Newsille New York Cityssä.
Lisäksi Judith Miller, bioterrorismista kertovan kirjan kirjoittaja ja
Lähi-Idän reportteri New York Timesille, sai pernarutto-huijaus -kirjeen
toimistoonsa. St. Petersburg Times ja Fox News saivat myös samanlaiset
huijauskirjeet.
Huijauskirjeiden postitusta ei voida pitää matkijan tekosina. Esimerkiksi
NBC Newsin huijauskirje postitettiin syyskuun 20. päivänä. Tämä olisi kaksi
päivää NBC Newsin saaman pernaruttoa sisältäneen kirjeen New Jerseyn
Trentonista postittamisen jälkeen. Loput huijauskirjeet postitettiin
lokakuun 5. ja 9. päivien välillä. Uutisraportit, jotka nimesivät
mediatalot, jotka saivat alkuperäiset pernaruttokirjeet, olivat lokakuun 12.
ja 13. päiviltä. Matkijapostittaja olisi voinut toimia vasta lokakuun 12.
päivän jälkeen, kun yleisö ensimmäisen kerran sai tietää median
pernaruttokirjeistä. Ilmeinen tarkoitus näille huijauskirjeiden
postituksille oli kiihdyttää pernaruttokauhua ja luoda mediasirkusta.
Pernarutolla käsiteltyjen kirjeiden lähettäminen New Jerseystä ja sitä
seuranneet Floridasta lähetetyt huijauskirjeet oli luultavasti koordinoitu.
New Jerseyn Trentonin ja Floridan St. Petersburgin postituspaikat oli
valittu luultavasti tarkoituksena korostaa arabi- tai islamistiyhteyttä
amerikkalaisten mielissä. Trenton on suuren arabialais-amerikkalaisen
yhteisön kotipaikka. Tämän lisäksi useat syyskuun 11. päivän
lentokonekaappareista asuivat näillä kummallakin alueella. Pernarutto- ja
huijauskirjeiden postittajat halusivat yleisön ajattelevan, että al-Qaedan
jäänteitä oli vielä maisemissa ja aktiivisina.
Kuitenkin pernaruttokirjeiden postittaminen osoittaa tietynasteista
mediavastaisuutta, joka olisi epätavallista islamilaisterroristeille.
Henkilöt, jotka lähettivät kirjeet, tiesivät mitkä mediatalot omaisivat
suurimman vaikutusvallan yleisön keskuudessa. Jopa tänä päivänä, kaapeli- ja
satelliittitelevision aikakaudella, kolme suurinta televisioyhtiötä pysyvät
useimpien amerikkalaisten uutislähteinä. New York Post ja National Enquirer
ovat tabloidilehtiä, ja ne valittiin todennäköisesti sensaatiomaisten
otsikkojensa vuoksi. Kaikista New York Cityn sanomalehdistä New York Post
tulisi kiljumaan kovimmallla äänellä islamilaisten terroristien uhasta.
Amerikkalaisille, jotka eivät seuraa uutisia, National Enquirer,
läsnäolollaan jokaisessa lehtipisteessä Amerikassa, saisi viestin perille.
Toivottu vaikutus näiden mediatalojen valinnassa oli yleisön hälyttäminen ja
heidän muistuttamisensa siitä, että terroristit haluavat tuhota sekä
Amerikan että Israelin.
Mutta vain viisi seitsemästä pernaruttokirjeestä lähetettiin mediataloille.
Loput kolme osoitettiin Yhdysvaltain senaatin jäsenille. Nämä kirjeet
postitettiin tiistaina 9. lokakuuta, täsmälleen kolme viikkoa ensimmäisistä
pernaruttopostituksista, ja neljä viikkoa syyskuun 11. päivästä. Kirjeet
osoitettiin kahdelle Amerikan kaikkein liberaaleimmista
demokraattisenaattoreista: Etelä-Dakotan Tom Daschlelle ja Vermontin Patrick
Leahylle.
Avustaja avasi Daschlen kirjeen lokakuun 15. päivä. Pulverin pöllähdys lensi
äkkiä ulos kirjekuoresta. Capitolin poliisi kutsuttiin ja Hazmat-ryhmä
sinetöi senaattorin toimiston. Tässä kirjeessä oli erilainen viesti, ja
siinä luki:
"09-11-01, YOU CAN NOT STOP US. WE HAVE THIS ANTHRAX. YOU DIE NOW. ARE YOU
AFRAID? DEATH TO AMERICA. DEATH TO ISRAEL. ALLAH IS GREAT."
("11.9.2001, ETTE VOI PYSÄYTTÄÄ MEITÄ. MEILLÄ ON TÄMÄ PERNARUTTO. TE
KUOLETTE NYT. PELOTTAAKO? KUOLEMA AMERIKALLE. KUOLEMA ISRAELILLE. ALLAH ON
SUURI.", suom. huom.)
Kun testit olivat varmistaneet Daschlelle osoitetun kirjeen todella
sisältäneen pernaruttoa, koko Capitolin postiliikenne pysäytettiin ja
takavarikoitiin lisätutkimuksia varten. Leahyn kirje löydettäisiin
marraskuun 6. päivänä takavarikoidun postin joukosta. Se myös sisälti
pernaruttoitiöitä ja identtisen viestin. Uskotaan, että Leahyn kirjeen
saapuminen viivästyi ja osoitettiin väärään paikkaan kirjeessä olleen
postinumeron väärinlukemisen vuoksi.
Senaatin kirjeissä oli fiktiivinen lähettäjän osoite, joka viittasi, että ne
olivat tulleet koululaisilta. Lähettäjän osoitteena luki "Neljäs luokka,
Greendalen koulu, Franklin Park NJ 08852". Ilmeisesti ajateltiin, että
koululaisilta tulevalla kirjeellä olisi paremmat mahdollisuudet päätyä
tarkoitettujen kohteiden luo herättämättä epäluuloja. Kirjekuoret ja viestit
ovat tarjonneet vain harvoja johtolankoja todellisten henkilöiden
identiteetteihin, jotka olivat pernaruttohyökkäyksistä vastuussa. Ilmeisesti
lähettäjät yrittivät naamioida sen keitä olivat ja salata todelliset
motiivinsa. Tutkijat ryhtyivät analysoimaan sen sijaan itse
pernaruttomateriaalia.
Pernarutto on itiöitä muodostava mikrobi, Bacillus anthracis, ja sitä
voidaan löytää karjasta, kuten lampaista ja naudoista. Kirjeiden sisältämien
itiöitden analysointi paljasti, että ne olivat kaikki peräisin samasta
kannasta. Tämä tietty kanta, joka tunnetaan Amesin kantana, oli ensimmäisen
kerran tutkimuksen alla armeijan lääketieteellisessä tartuntatautien
tutkimuskeskuksessa (USAMRIID) Fort Detrickissä Marylandissä. Tämä
pernaruttobakteerikanta tuli alunperin yhdestä lehmästä, joka oli kuollut
Teksasissa 1981. Amesilla on sellainen maine, että se on kuolettavampi kuin
muut pernaruttokannat. Jotkut ovat kutsuneet Amesia pernaruton
"kultakannaksi".
Fort Detrickistä Ames-kantaa oli lähetetty tutkijoille ainakin viiteentoista
laboratorioon Yhdysvalloissa ja kuuteen ulkomailla. Ei tiedetä, kuinka moni
yliopisto tai laboratorio on päässyt käsiksi kantaan, mutta erään
lainvalvontaviranomaisen mukaan "useampi laboratorio kuin luulisi" on saanut
Amesin kantaa.
Menneisyydessä mikrobiologit, jotka osallistuivat konferensseihin
tartuntataudeista, pitivät tapana ottaa näytepurkkeja erilaisista kannoista
ja yksinkertaisesti vaihdella niitä keskenään auttaakseen toistensa
tutkimuksia. Martin Hugh-Jones, tiedemies Louisianan osavaltion
yliopistosta, sanoi, että tänä aikana kuolettavia patogeeneja vaihdeltiin
"kuin pelikortteja".
Tutkijat, jotka tutkivat pernaruttoitiöitä kirjeissä, huomasivat niiden
olevan eriasteisia, joista parhaita pidettiin "aseluokan" materiaalina.
Näiden itiöiden valmistamisessa käytettiin nykyaikaista
suihkukuivaustekniikkaa vanhemman jauhatusmenetelmän sijasta.
Radiohiiliajoituksella todettiin itiöiden olevan myös melko hiljattain
tehtyjä -- korkeintaan kaksi vuotta vanhoja.
Kahdesta pernaruttokirjeestä, jotka löydettiin New York Cityssä, New York
Postin kirje löydettiin avaamattomana, ja se sisälti vielä
pernaruttomateriaalia. NBC Newsin pernaruttokirje todettiin testeissä
pernaruttopositiiviseksi, mutta vain pieniä jälkiä oli jäljellä sen jälkeen
kun se avattin. Kenraalimajuri John Parker Yhdysvaltain armeijan
lääketieteellisen tutkimuksen ja materiaalin esikunnasta sanoi yhden
tiedemiehistään kuvailleen New York Postin näytettä niin, että hänen
mielestään "se näyttää Purina -koiranruoalta". Siinä oli rosoisia ruskeita
rakeita, mutta se oli tiiviisti pakattu pernaruttoitiöillä ja vielä erittäin
suurilla määrillä.
Tätä asiaa vasten nähtynä Daschlen kirjeen pernarutto oli kuin hienoa
valkoista jauhetta, kenraali Parker vertasi sitä talkkijauheeseen.
Mikroskoopin alla Daschlen näyte oli kymmenen kertaa tiiviimpää
pernaruttoitiöiden suhteen kuin New York Postin näyte.
Ryhmä tiedemiehiä Fort Detrickin laboratoriossa avasi Leahyn kirjeen
joulukuun 5. päivänä. Myös tämä kirje sisälti hyvin hienoa jauhetta, joka
oli tehty helposti ilman kautta leviäväksi. Leahyn kirjeessä oli hiukkasia,
jotka olivat pienempiä ja kooltaan yhdenmukaisempia kuin Daschlen kirjeessä.
Tämä teki Leahyn kirjeen pernaruttoitiöistä vieläkin tappavampia: Pienemmät
itiöt, jotka ovat kooltaan yhdenmukaisia, kulkeutuvat helpommin
hengitysteihin ja aiheuttavat kuoleman.
Raportoitiin, että Leahyn kirjeestä löydettyjen pernaruttoitiöiden laatu
ylitti aiemmin tunnettujen valtion sponsoroimien bioase-ohjelmien tuottamien
itiöiden laadun. Newsweekin mukaan:
"Leahyn pernarutto... oli päällystetty kemiallisella yhdisteellä, jota
alalla vuosia työskennelleet asiantuntijat eivät tunne; päällystys ei vastaa
tunnettuja pernaruttonäytteitä, mitä koskaan on otettu biologisten aseiden
tuottajilta missään maailmassa, mukaanlukien Irak ja entinen
Neuvostoliitto."
Leahyn kirjeen pernarutto todistettiin ylivertaiseksi tuotteeksi.
Biopuolustus-asiantuntijat, jotka auttoivat FBI:tä, ovat tähän mennessä
epäonnistuneet pernaruttomateriaalin kopioimisessa millään valmistustavan
selvittämismenetelmällä. Tutkijoille on jäänyt vain epävarma vaihtoehto
päättää, oliko tämä yhden nerokkaan tiedemiehen työtä -- vai valtion
sponsoroiman bioase-ohjelman.
Eli kuka lähetti pernaruton? Jotkut, kuten Barbara Hatch Rosenberg
vasemmistolaisen Federation of America Scientists (FAS) -ryhmän kanssa
omaavat epäillyn. Raportissaan "Analyysi pernaruttohyökkäyksistä" Rosenberg
tarjoaa oman profiilinsa pernaruttohyökkääjästä, jossa on myös mukana hänen
omat poliittiset kantansa. Rosenberg uskoo hyökkääjällä olleen yhteyksiä
Yhdysvaltain hallitukseen. Hän uskoo hänen saavan FBI:n suojelua, ja että
hänellä on tietoa salaisista ohjelmista, joista hallitus ei halua
puhuttavan.
Profiilissaan Rosenberg identifioi hyökkääjän biopuolustuksen
sisäpiiriläiseksi, jolla on tohtorin arvo. Hän on keski-ikäinen
amerikkalainen, joka on taitava vaarallisten patogeenien kanssa
työskentelyssä. Hän väittää rohkeasti, että hän on myös CIA:n alihankkija,
joka toimii Washington DC:n alueelta käsin. Rosenbergin epäillyn
identiteetti ei ole mikään mysteeri. Hänen epäiltynsä on henkilö, jonka
ympärille hän on profiilinsa rakentanut: Tri. Steven J. Hatfill.
Barbara Rosenberg aloitti tehtävänsä "tuodakseen tri. Hatfillin oikeuden
eteen" pitämällä sarjan luentoja ja mediahaastatteluja, joissa hän syytti
FBI:tä tutkimusten haittaamisesta. Lopulta hän saattoi järjestää kokouksen
senaatin henkilökunnan ja FBI-agenttien ollessa läsnä. Monet senaatin
henkilökunnasta työskentelivät senaattoreille Daschle ja Leahy, jotka olivat
pernaruttokirjeiden vastaanottajia. Ilmoittamatta tämän nimeä, Barbara
Rosenberg osoitti kaikille läsnäolijoille, että hänen epäiltynsä, tri.
Hatfill, oli vastuussa pernaruttohyökkäyksistä.
Viikkoa myöhemmin -- ilmeisesti senaatin painostuksen tuloksena -- FBI toi
tri. Hatfillin julkisuuteen. Tutkimuksessa, joka oli aiemmin ollut poissa
valokeilasta, media oli nyt hälytystilassa FBI:n tutkiessa Rosenbergin
epäiltyä. FBI:n tutkittua tri. Hatfillin asunnon, media, helikoptereiden
lentäessä yläpuolella, kertoivat tapauksesta suorassa lähetyksessä
valtakunnallisessa televisiossa. Koko maailma oli nyt tietoinen tri.
Hatfillin julkisesta ajojahdista (ja jotkut tulisivat myöhemmin kutsumaan
sitä julkiseksi vainoksi).
Vastauksena tälle huomiolle, tri Hatfill oli pakotettu pitämään kaksi
lehdistötilaisuutta ja julistamaan viattomuuttaan. Elokuun 11. päivänä 2002
tri. Hatfill sanoi:
"Kahdeksan kuukautta kestäneiden Amerikan historian kaikkein intensiivimpien
julkisten ja yksityisten tutkimusten jälkeen ei kukaan -- ei kukaan -- ole
löytänyt pienintäkään palaa todisteita siitä, että minulla olisi ollut
jotain tekemistä pernaruttokirjeiden kanssa."
Olivatpa heidän motiivinsa mitkä tahansa, FBI:llä oli todellakin ongelmia
tri. Hatfillin yhdistämisessä rikoksiin: He eivät kyenneet asettamaan
Hatfilliä New Jerseyn Trentoniin postitusten aikaan, eikä mitään jälkiä
pernaruttomateriaalista löytynyt mistään missä hän oli asunut tai
vieraillut. Ei ollut minkäänlaisia fyysisiä todisteita, jotka olisivat
yhdistäneet tri. Hatfillin pernaruttopostituksiin.
Hatfillin on sanottu olleen yksi ehkäpä 30 tiedemiehestä, jotka olisivat
voineet tehdä tämän hyökkäyksen. Hänen taustansa entisenä Fort Detrickin
tutkijana asetti hänet listalle. Kuitenkin tri. Hatfill väittää, että hän on
virusten kuten Ebola ja Marburg asiantuntija, ei pernaruttobakteerien. Tri.
Hatfill on julkisesti sanonut, ettei hän ole koskaan työskennellyt
pernaruton kanssa.
FBI alkujaan haastatteli tri. Hatfillia tammikuussa 2002, ilmeisesti osana
tutkimuksen laajempaa tiedemiesten, joilla on yhteyksiä biopuolustus
-yhteisöön, tarkistamistaan. Tuohon aikaan tri. Hatfill osallistui
valheenpaljastuskokeeseen tarkoituksena puhdistaa nimensä. Agentti, joka
hänelle kokeen teki, sanoi "Olen tyytyväinen. Uskon, ettei sinulla ollut
mitään tekemistä pernaruton kanssa.".
Steven Hatfill opiskeli biologiaa Sothwestern Collegessa Kansasin
Winfieldissä. Tuona aikana hän jätti opintonsa ja matkusti Zairen Kapangaan,
jossa hän työskenteli tri. Glenn Eschtruthin kanssa lääketieteellisenä
lähetyssaarnaajana. Valmistuttuaan Southwesternistä 1975, Hatfill värväytyi
Yhdysvaltain armeijaan. Lokakuussa 1976 hän meni naimisiin Caroline
Eschtruthin kanssa, joka oli hänen oppi-isänsä tytär.
Vain muutamaa kuukautta heidän naimisiin menonsa jälkeen Kuuban johtamat
palkkasoturit, jotka oli sijoitettu Angolaan, tulisivat hyökkäämään tri.
Eschtruthin lähetysasemalle. Palkkamurhaajat vangitsivat tri. Eschtruthin ja
myöhemmin teloittivat hänet, joka oli tragedia, joka jätti vahvan jäljen
Hatfilliin. Hän ja hänen vaimonsa Caroline erosivat toukokuussa 1978. Vähän
tämän jälkeen Hatfill palasi Afrikkaan ja jatkoi lääketieteellisiä
opintojaan.
Hatfill kävi Godfrey Huggins Medical Schoolia valkoisten hallitsemassa
Rhodesiassa ja valmistui 1984. Rhodesiassa ollessaan Hatfill väittää
palvelleensa Selous Scoutseissa. Selous Scoutsit olivat Rhodesian
kapinallistenvastaisia joukkoja, joita käytettiin terroristeja vastaan,
jotka halusivat kaataa valkoisen hallituksen. Vuonna 1980, kansainvälisen
painostuksen tuloksena, Rhodesia luovutettiin mustalle Mugaben halitukselle,
joka hallitsee sitä yhä tänäkin päivänä. Maa tulisi myöhemmin muuttamaan
nimensä Zimbabweksi. Vuonna 1984 Hatfill muutti Etelä-Afrikan tasavaltaan
viedäkseen lääketieteellisiä opintojaan ja tutkimustaan yhä pidemmälle.
Etelä-Afrikassa Hatfill oli yhteydessä Aquilaan, Afrikaner
Weerstandsbeweging (AWB) tai Afrikaanerien vastarintaliikkeen
puolisotilaalliseen siipeen. AWB oli suurin valkoinen vastarintaryhmä, joka
oli aktiivinen Etelä-Afrikan mustien kaappaamisen estämisessä. Jotkut ovat
leimanneen AWB:n "uusnatsi" -järjestöksi. Tarvitsee vain katsoa heidän
poliittista lippuaan tullakseen tähän lopputulokseen: Se on hyvin
samanlainen kuin kansallissosialistisen Saksan hakaristilippu, paitsi että
heillä on hakaristin sijasta käytössä triskelion -- muinainen symboli, joka
muistuttaa kolmea numero seitsemää järjestettynä pyörivään kuvioon.
Hatfillin kollega Stellenboscin yliopiston radiobiologian laboratoriossa
näki sanomalehtikuvan AWB-johtaja Eugene Terre'Blanchesta tri. Hatfillin ja
Aquila -prikaatin jäsenten ympäröimänä. Tämä kollega -- ilmeisenä
tarkoituksenaan paljastaa Hatfill -- asetti valokuvan laboratorion
ilmoitustaululle. Kun Hatfilliltä kysyttiin, hän ei tehnyt mitään
salaisuutta AWB-yhteyksistään. Kollega väittää, että "Tämä valokuva
laitettiin laboratorion ilmoitustaululle -- ja se johti siihen, että Hatfill
leuhki olevansa Aquilan Western Capen osaston taisteluvälinekouluttaja.".
Sitten noiden aikojen valokuvaa ei ole nähty julkisuudessa.
Moni hämmästyttävä sattuma on vaikuttanut tutkijoiden intensiiviseen
mielenkiintoon Hatfilliä kohtaan. Ne auttavat myös sen selittämisessä, miksi
jotkut, kuten Barbara Rosenberg, ovat vakuuttuneita tri. Hatfillin
syyllisyydestä pernaruttohyökkäysiin.
Eräs yhteensattuma tri. Hatfilliä ja hänen aikojaan Afrikassa koskien on
"Greendale School" -viittaus, joka näkyi senaattoreille Daschle ja Leahy
osoitettujen pernaruttokirjeiden lähettäjän osoitteissa. Rhodesian
Salisburyssä oli hienostoalue, joka tunnettiin Greendalena; naapuruston
koulu siellä tunnettiin epävirallisesti Greendale Schoolina. Koulu oli
itseasiassa nimetty valkoisen rhodesialaisen patriootin Courtney Selousin
mukaan, jonka mukaan oli nimetty myös Selous Scoutsit. Kuten aiemmin
mainittiinkin, Hatfill väittää palvelleensa näissä joukoissa.
Toinen yhteensattuma liittyy tri. Hatfillin William Patrickin, asekäyttöön
tarkoitetun pernaruton asiantuntijan, määräämisessä kirjoittamaan raportti
sopivista proseduureista, joita tulee käyttää jos pernaruttokirje saapuu
postissa. Hatfillin tuon aikainen työnantaja, Science Applications
International Corporation (SAIC), näki tarvetta hätätoimien suunnittelulle
tietääkseen tarkalleen mitä tehdä, jos tällaista koskaan tapahtuisi.
SAIC:n raportissa, joka kirjoitettiin kaksi vuotta ennen
pernaruttopostituksia, Patrick kuvailee, kuinka muutama gramma
pernaruttoitiöitä voidaan lähettää kirjekuorissa sekä yksityiskohtia
sopivista hätäproseduureista, joita tulisi noudattaa, jos näin kävisi.
Raportti luovutettiin Centers for Disease Control and Prevention:lle
(Tartuntatautien hallinta- ja estämiskeskukset) Atlantassa. He
työskentelivät siihen aikaan samanlaisen raportin kanssa ja tarjosivat
tietoa, jota he olivat keränneet poliisille ja palolaitoksille internetin
kautta. Tri. Hatfillin asianajaja Victor Glasberg kieltää Patrickin raportin
olleen minkäänlainen "kaava" pernaruttopostituksille. Glasberg sanoi,
"Raportissa on nollan verran tietoa. Se osoittaa teille, mitä tehdä sen
jälkeen kun niin tapahtuu.".
Ehkä kaikkein epäilyttävin yhteensattuma oli mystinen
huijaus-pernaruttokirje, joka postitettiin Englannin Lontoosta marraskuussa
2001, ja joka oli osoitettu senaattori Tom Daschlelle. Kirjekuoressa oli
pulverimaista ainetta ja uhkaava viesti. Postituksen aikaan Hatfill oli
Englannissa harjoittelemassa tullakseen Yhdistyneiden kansakuntien
bio-aseiden tarkastajaksi tulevaan tehtävään Irakissa. Kuten aiemmin
mainittiin, useita huijaus-pernaruttokirjeitä postitettiin medialle. Tämä
huijauskirje oli ensimmäinen ja ainoa, joka lähetettiin senaattorille.
Jotkut FBI:n sisäpuolella arvelevat, että Lontoon kirje oli yritys lavastaa
tri. Hatfill.
Eräs taho, joka käytti paljon aikaa ja energiaa tri. Hatfillin syyttämiseen
pernaruttohyökkäyksistä, on Jewish Defense Organisation (JDO) ("Juutalaisten
puolustusjärjestö", suom. huom.). Tämä ryhmä on leimannut Hatfillin
"natsiksi" hänen siteidensä Afrikaanerien vastarintaliikkeeseen vuoksi.
Weekly Standard -lehden artikkelissa "Steven J. Hatfillin metsästys" David
Tell sanoo JDO:n olevan vastuussa monien raskaiden syytösten levittämisestä,
jotka nyt ympäröivät tri. Hatfilliä. JDO on terroristisesta Jewish Defense
Leaguesta haarautunut järjestö, jonka perusti edesmennyt rabbi Meir Kahane.
Tänä päivänä JDO käyttää suurimman osan ajastaan syöttäen reporttereille ja
kommentaattoreille vihantäyteisiä ja harhaajohtavia tietoja koskien tri.
Hatfilliä. Tell kuvailee JDO:ta "keskeisenä Hatfill-demonologian
suoltajana". Hän sanoo valtavirta-reporttereiden käyttävän JDO:n materiaalia
Hatfillistä kertomatta ikinä lähteitään. On mielenkiintoista, että pieni
ääriryhmä kuten Jewish Defense Organisation näyttää olevan ensimmäinen, joka
"dokumentoi" tri. Steven Hatfillin taustaa ja henkilöhistoriaa.
Todistusaineisto sen puolesta, että tri. Hatfill on syytön mies jolla ei ole
mitään tekemistä pernaruttohyökkäysten kanssa kasvaa. Reportterit ja
tutkijat tulevat käsittämään tämän kun ne, jotka ovat vastuussa
pernaruttopostituksista, tunnistetaan.
