Sijoitus: 1.
Aatos Juho Michel Erkko (s. 1932) on Suomen rikkain mies, vieläpä ylivertaisesti. Viime vuosien ainoa haastaja on ollut hänen oma sisarensa Patricia Seppälä. Vuoden 1997 verotuksessa Patrician omaisuus oli hieman suurempi, mutta vuonna 1998 Aatos Erkko palasi jälleen kärkisijalle 682,4 miljoonan markan verotettavalla omaisuudella. Molempien omaisuuden alkuperä on Sanoma Osakeyhtiö.
Sanoma Oy päätti toukokuussa 1998 yhdistyä Helsinki Media Companyn ja Werner Söderström Osakeyhtiön kanssa Sanoma-WSOY:ksi. Sulautumisen takeena oli se, että Sanoma Oy omisti jo tätä ennen yli 20 prosenttia WSOY:n osakkeista. Uudesta yhtiöstä tuli Pohjoismaiden toiseksi suurin viestintäkonserni, joka toimii lähes kaikilla media-aloilla.
Fuusio kasvatti huomattavasti Aatos Erkon varallisuutta, sillä uusi yhtiö listautui Helsingin pörssiin toukokuussa 1999. Ratkaisun myötä sisarukset katkaisivat 90 vuoden perinteen: Sanoma Oy menetti sille leimallisen aseman Suomen vahvimpana perheyhtiönä.
Lapsettoman Erkon omistuksen siirtyminen pörssiin helpotti perintökysymyksiä. Erkon odotetaan luovuttavan rahansa jossain vaiheessa Suomen Kulttuurirahaston kaltaiselle säätiölle. Erkko on antanut kertoa talousasioitaan hoitavan Nils Ittosen suulla, että hän suunnittelee myyvänsä pörssissä huomattavan osan osakkeistaan.
Erkon hallitsema Sanoma Oy keskittyy kustantamaan Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia. Aikakaus-, erikois- ja sarjakuvalehdet sekä sähköinen viestintä on kanavoitu Helsinki Media Companyyn. Valtakunnallista televisiokanavaa hallitseva Oy Ruutunelonen Ab on Helsinki Median osakkuusyhtiö, ja syksyllä 1999 Sanoma-WSOY sai luvan digitaaliseen televisiokanavaan.
Aatos Erkko on hoitanut henkilökohtaisia talousasioitaan pidättyvästi eikä ole sijoitellut rahojaan esimerkiksi suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Hän asuu loisteliaassa vanhassa kerrostalossa Helsingin Eirassa. Asunnossa on luonnollisesti merinäköala.
Aikaisemmin Erkko on omistanut osuuksia lentokoneista ja höyrylaivoista, jotka ovat hänen suuri rakkautensa. Hän on kiinnostunut myös vanhoista kirjoista. Aatos Erkon puoliso Jane Erkko omistaa asunnon New Yorkissa, missä puolisot viettävät runsaasti aikaa. Erkko avioitui 1959 Finnairissa työskennelleen Jane Airolan kanssa. Myös Jane Erkko on kaihtanut vaikutelmaa ylellisestä elämästä. Hänellä ei ole hienoa autoa, ei omaa suihkukonetta eikä kartanoa.
Perinteet ovat Aatos Erkolle tärkeitä ja hän arvostaa itseään journalistina. 29-vuotiaana hän seurasi isänsä Eljas Erkon ja isoisänsä Eero Erkon jalanjälkiä ryhtyessään vuonna 1961 Helsingin Sanomien päätoimittajaksi. Neljä vuotta myöhemmin isänsä kuoleman jälkeen Aatos Erkosta tuli huomattavan suureksi kasvaneen Sanoma Oy:n toimitusjohtaja. Vuonna 1954 Helsingin Sanomien levikki kohosi arkisin jo yli 230 000, ja sen jälkeen se on ollut Pohjoismaiden suurin tilattava sanomalehti.
Aatos Erkon kerrotaan kunnostautuneen yhdysvaltalaisten sarjakuvien nimien käännöksissä. Hän on keksinyt muun muassa Jaska Jokusen suomalaisen nimen. 1980-luvulla, kun Sanoma Oy laajensi aggressiivisesti toimintaansa koti- ja ulkomaisin yritysostoin, Aatos Erkon toiminnan painopiste siirtyi journalismista bisnekseen.
Elämänsä onnellisimpana vaiheena Erkko muistelee päätoimittajakauttaan Viikkosanomissa Simo-Pekka Nortamon ja Jaakko Okkerin kanssa. Eljas Erkko nimitti 21-vuotiaan poikansa Helsingin Sanomien kyljessä ilmestyneen Viikkolehden johtoon tämän palattua opiskelemasta newyorkilaisen Columbian yliopiston toimittajakoulusta New Yorkista. Samassa koulussa opiskelleen sisarentyttärensä mukaan Erkko ei saavuttanut loppututkintoa.
Aatos Erkko on antanut ymmärtää ottaneensa Sanoma Oy:n johtoonsa pikemmin suvun velvoitteen kuin oman innostuksensa vuoksi. Helsingin Sanomille vuoden 1998 lokakuussa antamassaan haastattelussa Erkko totesi, ettei hän ole koskaan tehnyt sitä, mitä olisi toivonut tekevänsä. Erkon mukaan hänet komennettiiin taloon töihin. Piste i:n päälle oli isän kuolema, jonka jälkeen yhtiön hallitus ehdotti häntä toimitusjohtajaksi. "Olin aivan liian heikko ja saamaton sanoakseni ei kiitos, painukaa suolle", Erkko totesi. Itselleen läheisimmiksi hän tunsi merelliset ammatit. Merelliset urahaaveet romuttuivat heikkoon terveyteen ja vanhempien vastustukseen.
Erkko on kuitenkin menestynyt tehtävissään loistavasti. Perityn varallisuuden kasvattaminen ei vaadi välttämättä palavaa intoa, vaan tinkimätöntä sitoutumista ja tiukkaa harkintaa.
Ministerin arvonimen vuonna 1995 saanut Aatos Erkko on vetäytyvä mies. Paradoksaalista, että julkisuudessa puhutaan sangen vähän miehestä, joka on tehnyt jättiläismäisen omaisuutensa nimenomaan julkisuudella. Suomen rikkaimmasta miehestä tiedettäisiin varmasti enemmän, jos hän ei hallitsisi muun muassa maan suurinta päivälehteä, suurinta iltapäivälehteä, valtakunnallista talouslehteä, yhtä kaupallista valtakunnan televisiokanavaa sekä maan suurinta kirjankustantamoa.
Julkisuuden karttaminen on vain kasvattanut Erkon valtaa. Tuskin ketään suomalaisvaikuttajaa pelätään yhtä paljon kuin Erkkoa. Pelon syynä on myös hänen taipumuksensa huonotuulisuuteen ja kiukutteluun.
Erkko varoo lausumasta kantaansa päivänpoliittisiin kysymyksiin, mutta puhuu mieluusti oikeudenmukaisuuden puolesta. Yllättävä poikkeus oli se, että hän tuki Tarja Halosen presidentinvaalikampanjaa 1000 markalla. Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi promovoinnin yhteydessä antamassaan haastattelussa Erkko ennusti kansallista kriisiä ja moitti sosiaaliturvan leikkauksia. Erkko esiintyy näytttävästi myös lehdistön riippumattomuuden, sananvapauden ja lehdistön arvojen puolustajana.
Aika näyttää, miten Erkon arvomaailma voi toteutua pörssiyhtiö Sanoma-WSOY:ssä, jossa toimintaa ohjaa osakkeenomistajien vaatimus sijoitetun pääoman tuotosta.
Vuonna 1981 Erkko maksoi muhkeista henkilökohtaisista tuloista veroa liki 79 prosenttia. Vuodesta 1993 Erkon osinkoja on verotettu ensin 25 prosentin, vuoden 1997 alusta 28 prosentin ja vuoden 2000 alusta 29 prosentin mukaan. Vuonna 1998 Erkon veroprosentti oli ansio- ja pääomatuloista enää 29.
Vuonna 1992 Erkko nimitettiin ystävänsä Rupert Murdochin mediajätin News Corporationin hallitukseen. Palkkiona luottamustehtävästä Erkko on saanut News Corporationin optioita. Murdoch on vieraillut usein Suomessa Erkon vieraana. Erkko on kerran osallistunut myös salaperäisen Bilderberg-seuran kokoukseen, jossa maailman huippujohtajat käsittelivät suljettujen ovien takana länsimaiden tulevaisuuden haasteita.
Erkko littyi vuonna 1994 ainoana ulkomaalaisena entisen opinahjonsa Columbian yliopiston toimittajakoulun neuvostoon. Samaan neuvostoon kuuluvat muun muassa Newsweekin päätoimittaja Richard M. Smith, U.S. News & World Reportin päätoimittaja Mortimer B. Zuckerman, uutistoimisto AP:n pääjohtaja Louis D. Boccardi sekä New York Timesin hallituksen puheenjohtaja Arthur O. Sulzberger.
Erkon tiedetään pitävän yhteyttä mielellään Pohjoismaiden kuninkaallisiin ja Yhdysvaltojen merkkihenkilöihin, muun muassa mallitoimiston johtajaan Ellen Fordiin ja entiseen ulkoministeri Henry Kissingeriin. Hänen suomalaisesta ystäväpiiristään ei julkisuudessa tiedetä juuri mitään.
Erkon omaisuuden jatkuva lisääntyminen on perustunut siihen, ettei sanomalehden kustantaminen ole - ainakaan monopoliasemassa olevalle lehdelle - suhdanneherkkä ala. Esimerkiksi 1990-luvun alun lamavuodet eivät laskeneet olennaisesti Sanoma Oy:n lehtien levikkiä. Erkon johtamat yhtiöt ovat pystyneet lähes koko ajan luottamaan investoinneissaan tulo-rahoitukseen. Sanoma Oy:n tase oli niin vahva, että Sanoma-WSOY:kin on poikkeuksellisen vakavarainen yhtiö.
Tulevaisuudessa Erkon omaisuuden karttumista voi kuitenkin vaikeuttaa kiristyvä kansainvälinen kilpailu media-alalla. Kukaan ei pysty uhkaamaan Helsingin Sanomien hegemoniaa, myös Ilta-Sanomilla on ollut pysyvä niskalenkki kilpailijastaan. Sen sijaan Taloussanomat ja Nelonen ovat vaatineet suuria sijoituksia, joiden tuleva tuotto on vielä epävarma.
Takaisin
